Terssi

Terssi on diatonisen asteikon kolmas intervalli, jonka sävelten väli on puolitoista (pieni terssi) tai kaksi sävelaskelta (suuri terssi eli ditonus). Terssi voi tarkoittaa myös diatonisen asteikon kolmatta säveltä eli medianttia.

Puhtaasti viritetyssä suuressa terssissä, joka saadaan aikaan esimerkiksi viululla, sävelten taajuuksien suhde on 5:4 (1,25), pienessä terssissä 6:5 (1,2). Tasavireisessä asteikossa suhteet poikkeavat näistä jonkin verran: suuressa terssissä suhde tällöin on ${\displaystyle {\sqrt[{3}]{2}}}$ ≈ 1,25992 ja pienessä ${\displaystyle {\sqrt[{4}]{2}}}$ ≈ 1,1892. Tasavireisessä asteikossa oktaaviin mahtuu kolme suurta tai neljä pientä terssiä (esimerkiksi C–E–Gis/As–C tai C–Es–Ges/Fis–A–C).

Länsimaisessa musiikissa terssi on tärkeä intervalli, sillä se on pohjana duurin ja mollin muodostamiselle. Tavallisessa kolmisoinnussa on nimensä mukaisesti kolme säveltä: perussävel, terssi ja kvintti eli sävelet I, III ja V. Sekä intervalli I–III että intervalli III–V ovat terssejä. Se, onko sointu duuri- vai mollisointu, määräytyy terssien suuruuden mukaan. Mikäli alempi terssi (I–III) on suuri ja ylempi (III–V) pieni, soinnusta tulee duurisointu (esim. C-duuri: C–E–G). Jos taas alempi terssi on pieni ja ylempi suuri, soinnusta tulee mollisointu (esim. c-molli: C–E♭–G). Molempien terssien ollessa pieniä saadaan vähennetty kolmisointu (esim. c-vähennetty: C–E♭–G♭). Kun terssit ovat molemmat suuria, sointu on ylinouseva kolmisointu (esim. C-ylinouseva: C–E–G♯).