Taarausko

Nimitys Taara esiintyy Henrikin Liivinmaan kronikassa. Kronikan mukaan saarenmaalaiset pyysivät apua jumalilta huutamalla Tarapita, jonka on tulkittu tarkoittavan suomeksi 'Taara avita' eli 'Taara auta'.^[2] Taarausko perustettiin kuitenkin vasta pitkään Viron käänyttämisen jälkeen 1900-luvulla. Sen loi joukko yliopistoissa koulutettuja virolaisia vuonna 1928. Alkuperäinen taarausko sisälsi kuitenkin melko vähän pakanallisia piirteitä, sillä niitä pidettiin barbaarisina. Esimerkiksi pakanallista runonlaulantaa ei harjoitettu, vaan tuolloin taarauskoiset esittivät mieluummin kirkkotyylisiä kuorolauluja. Uutta uskontoa varten luotiin kokonaan uutta käsitteistöä, kuten pappeihin viittaavat sanat hiislar ja asko, joilla oli alun perin muita merkityksiä. Uskonnollisena merkkinä käytettyä mitalia kutsuttiin nimellä tõlet. Ensimmäinen taarauskoisten järjestö Tallinna Hiis perustettiin vuonna 1933, ja taarauskoisten määrä oli vuoteen 1940 mennessä noussut useisiin tuhansiin. Toisessa maailmansodassa taarauskoisuuden kielsivät sekä neuvostoliittolaiset että saksalaiset miehittäjät.^[3] Taarausko käytännössä hävisi Virosta, mutta se säilyi Virosta pakolaisiksi lähteneiden joukossa etenkin Ruotsissa^[2].

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan taarauskon ja toisen uuspakanallisen uskonnon vironuskon harjoittajia oli yhteensä 1 058. Uuspakanallisia uskontoja katsotaan nykyisin Virossa hyvin suopeasti, ja vuonna 2002 tehdyn kyselyn mukaan 11 % vastaajista piti taara- ja vironuskoa annetuista vaihtoehdoista parhaina. Taarausko on nykyisin osa Maavalla Kodaa.^[3] Halu suojella luontoa ja historiallisesti merkittäviä kohteita ovat edistäneet myönteisen kuvan luomisessa taaranuskosta.^[4]

Vuoden 2011 väestönlaskennassa taarauskoisia yli 15-vuotiaita oli 1 047 ja maa- eli vironuskoisia 1 925.^[5]