Suomen Tanssiurheiluliitto

Tanssiurheilun Keskusliitto eli Finnish Union of Amateur Dancers FUAD ry perustettiin Turussa, maaliskuussa vuonna 1976. Liiton perustajina olivat kaksi seuraa kummastakin aikaisemmasta liitosta, Suomen Valtakunnallinen Tanssiliitto SVTL ja silloinen Suomen Tanssiurheiluliitto STUL. Liiton säännöt, nimi ja perustamisen käytännön toimenpiteet hyväksyttiin liittojen välisissä yhteistyöneuvotteluissa vuosina 1974-76.

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Christer Wilkman, josta tuli myös FUAD ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Sihteerinä perustamiskokouksessa toimi Olavi Kurko. Kokouksessa olivat edustettuina neljän perustajaseuran edustajien lisäksi muita seuroja.

Perustamissopimuksen allekirjoittivat:

• Olavi Kurko ja Hannu Ylänen, Jyväskylän Terpsikhore ry
• Tauno Rasanen ja Markku Karivaara, Tanssiklubi Star ry
• Mikko Naulapää ja Juhani Kauhanen, Tanssiklubi Kotkan Hyrrät ry
• Kaija Heiskanen ja Margot Mussalo, Tanssiurheiluseura Swing ry

Vanhat liitot lakkautettiin vuoden 1976 lopussa. Vuonna 1986 liiton nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Suomen Tanssiurheiluliitoksi.

Vakiotanssit Valssi, Tango, Wieninvalssi, Foxtrot ja Quickstep sekä latinalaistanssit Samba, Rumba, Cha-Cha, Paso doble ja Jive ovat olleet mukana liiton toiminnassa perustamisesta lähtien. Vakio- ja latinalaistansseja on sittemmin harrastettu myös pyörätuolitanssina.

Rock’n’Roll hyväksyttiin mukaan virallisena lajina vuonna 1982 ja valmennustoiminta aloitettiin heti. Rock’n’Rollin kilpailusäännöt laadittiin paria vuotta myöhemmin ja itse kilpai- lutoiminta käynnistyi vuonna 1985. Diskotanssit hyväksyttiin mukaan epävirallisena erillislajina myös vuonna 1982, mutta myöhemmin diskotanssit jäivät pois liiton toiminnasta. Kuitenkin vuonna 2010 uuden jäsenseuransa Finnish Dance Organization ry:n myötä disco dance teki paluun liiton toimintaan.

Vuonna 1994 liiton lajiperhe kasvoi Boogie Woogie:lla ja sen jälkeen mukaan on tullut tasaiseen tahtiin lisää uusia lajeja kuten sports aerobic, rivitanssi, breaking, salsa sekä liitolle rekisteröidyt Bailatino ja Easy Dance Club (EDC). FDO:n hallinnoimat street dance, performing arts, disco dance ja latino show kuuluvat nykyään myös liiton lajiperheeseen.

Tanssiurheiluliiton harraste- ja koulutustoiminnalla edistetään kulttuurisesti moninaisten eri väestöryhmien:

• yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa tanssiliikuntaa
• hyvinvointia ja terveyttä
• fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista
• lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä kestävää kehitystä tukevaa seura- ja kansalaistoimintaa

Tanssiurheiluliiton kilpailutoiminnan tavoitteena on riittävien kilpailumahdollisuuksien takaaminen kaikille ikä- ja taitoluokille tanssilajista riippumatta.

Tanssiurheiluliiton maajoukkuetoiminnan tarkoitus on tukea kansallisesti tai kansainvälisesti kykynsä osoittaneita urheilijoita oman harjoittelunsa ja valmentautumisensa kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja sitä kautta kansainvälisen tulostasonsa nostamisessa.^[1]

Liiton jäsenseuroille myönnetään hakemusten perusteella vuosittain järjestettäväksi Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n hallinnoimat seura- ja valtakunnalliset kilpailut, ranking- eli Grand Prix -kilpailut, suomenmestaruus kilpailut ja ikäkausimestaruus kilpailut liiton eri kilpailulajeissa.

Suomen Tanssiurheiluliiton hallitus valitaan jäsenkokouksessa vaaleilla. Liittohallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi valitun puheenjohtajan lisäksi vähintään kahdeksan ja enintään kaksitoista kahdeksi vuodeksi valittua varsinaista jäsentä sekä varsinaisten jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Puolet liittohallituksen muista varsinaisista ja varajäsenistä on erovuorossa vuosittain.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan 1. ja 2. varapuheenjohtajan ja ottaa sihteerin ja tarpeen mukaan muita toimihenkilöitä sekä asettaa tarpeelliset valiokunnat ja jaokset. Lajiryhmäkohtainen jaos tai erityinen työryhmä voidaan valita ja päättää lajiryhmäkohtaisten sääntöjen perusteella.

Liitolla on kaksi varsinaista jäsenkokousta, kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään huhti - toukokuussa ja syyskokous loka - marraskuussa paikassa, jonka edellinen varsinainen jäsenkokous tai liittohallitus määrää. Liiton jäsenkokouksissa on äänivalta liiton varsinaisilla jäsenillä. Varsinaisia jäseniä voivat edustaa niiden varsinaiset henkilöjäsenet. Äänioikeus edellyttää jäsenmaksun maksamista eräpäivään mennessä niiden henkilöjäsenten osalta, joiden mukaan kokouksessa käytettävä äänimäärä lasketaan.^[2]

Suomen Tanssiurheiluliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 2 010 845 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 323 000 euroa.^[3]

Suomen Tanssiurheiluliiton varainhankinnassa suurimmat tuloerät ovat jäsenistöltä kerätyt jäsen-, kilpailulisenssi- ja kilpailujen lupamaksut. Vuosittain liitto on saanut valtion urheilumäärärahoista avustusta toimintaansa. Osa varainhankinnasta on kohdistunut myös liiton myyntituotteisiin hankituista mainoksista ja tv-sopimuksista.

Tanssiurheiluliitto neuvottelee vuosittain myös taloudellista tukea toimintaansa solmimalla yhteistyösopimuksia eri yritysten kanssa. Sopimukset voivat myös sisältää erilaisia vastikkeettomia yhteistyömuotoja.

Varsinaisen toiminnan tuotoilla katetaan varsinaisen toiminnan kuluja.

• Suomen Tanssiurheiluliitto