Sean Connery
Thomas Sean Connery (25. elokuuta 1930 Edinburgh, Skotlanti – 31. lokakuuta 2020 Nassau, Bahama[1][2][3]) oli skotlantilainen näyttelijä. Hänet tunnetaan ennen kaikkea ensimmäisenä James Bondia esittäneenä näyttelijänä James Bond -elokuvasarjassa. Connery näytteli James Bondia vuosina 1962–1971 ja 1983. Hänelle olivat ominaisia älykkäät ja miehekkäät roolit enimmäkseen seikkailu- ja jännityselokuvissa.[4]
| Sean Connery | |
|---|---|
.jpg) Sean Connery vuonna 1983 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Thomas Sean Connery |
| Syntynyt | 25. elokuuta 1930 Edinburgh, Skotlanti |
| Kuollut | 31. lokakuuta 2020 (90 vuotta) Nassau, Bahama |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
Diane Cilento ( 1962; 1973) Micheline Roquebrune ( 1975) |
| Lapset | Jason Connery |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1954–2006, 2012 |
| Merkittävät roolit | James Bond |
| Palkinnot | |
|
Parhaan miessivuosan Oscar |
|
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Nuoruus
muokkaaSean Connery syntyi Edinburghissa rekkakuskin ja siivoojan perheeseen. Hän jätti koulut 15-vuotiaana ja liittyi Britannian merivoimiin.[5] Connery oli kolme vuotta laivastossa, mutta joutui jättämään sen mahahaavan takia.[6] Tämän jälkeen hän työskenteli muurarina, hengenpelastajana, rekkakuskina ja ruumisarkkujen viimeistelijänä.[5]
Connery harrasti kehonrakennusta ja sijoittui vuoden 1953 Mr. Universe -kilpailussa Lontoossa kolmanneksi.[7]
Ura
muokkaaMr. Universe -kilpailun kautta Connery pääsi tekemään töitä mallina ja edelleen pieniin teatterirooleihin. Hän näytteli kiertelevässä teatteriseurueessa, joka esitti South Pacificia. Manchester United -jalkapalloseuran manageri Matt Busby tarjosi näihin aikoihin Connerylle pelaajasopimusta, mutta Connery valitsi mieluummin näyttelijänuran.[7]
Conneryn ensimmäinen elokuvarooli oli elokuvassa Lilacs in the Spring (1954). Ensimmäinen merkittävämpi rooli oli elokuvassa Sotakirjeenvaihtajan rakkaus (1958), jossa Connery näytteli Lana Turnerin kanssa. Hän näytteli myös esimerkiksi elokuvassa Tarzanin suuri seikkailu, kunnes teki lopullisen läpimurtonsa James Bondin roolissa ensimmäisessä James Bond -elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962).[6]
.jpg){kind=link}
Rooli Bondina teki Conneryn kerralla kuuluisaksi, ja monille hänestä tuli James Bondin synonyymi.[5] Connery jatkoi Bondina elokuvissa Salainen agentti 007 Istanbulissa (1963), 007 ja Kultasormi (1964), Pallosalama (1965) ja Elät vain kahdesti (1967), jonka jälkeen hän jätti roolin, koska oli kyllästynyt toistuviin juoniin ja yleisön vaatimuksiin, eikä saanut riittävän suurta palkkiota yksityisyytensä menettämisen korvaukseksi. United Artists tarjosi Connerylle seuraavan Bond-elokuvan jälkeen kuitenkin ennätyspalkkaa, mikä sai hänet palaamaan Bondin rooliin vielä elokuvaan Timantit ovat ikuisia (1971). Seuraavasta tarjouksesta Connery kieltäytyi, ja seuraavassa Bondissa Elä ja anna toisten kuolla esiintyikin Roger Moore. Connery palasi rooliin kuitenkin vielä kerran epävirallisessa Bond-elokuvassa Älä kieltäydy kahdesti (1983).[8] Connery käytti hiustupeeta jokaisessa Bond-elokuvassa; hän alkoi menettää hiuksiaan jo 21-vuotiaana.[9]
Bondin ohella muita 1960-luvun rooleja muun muassa elokuvissa Olkinainen (1964), Alfred Hitchcockin Marnie, vaarallisella tiellä (1964) ja Sidney Lumetin Kukkula (1965).[10] Bond-uran jälkeen Connery pystyi siirtymään menestyksellisesti muihin rooleihin. Hän esiintyi seuraavaksi muun muassa elokuvissa Painostus, Idän pikajunan arvoitus ja Man Who Would Be King – Seikkailujen sankarit.[8]
Elokuvasta Tuuli ja leijona (1975), jossa Connery esitti berberipäällikköä, hän vakuutti kriitikot näyttelijäntaidoillaan. Parhaan miespääosan Bafta-palkinnon Connery sai vuoden 1986 elokuvasta Ruusun nimi. Samana vuonna hän esiintyi myös fantasiaelokuvassa Highlander – kuolematon, jossa hän esitti Juan Sánchez Villa-Lobos Ramírezia, joka opetti elokuvan päähenkilön tappamaan kuolemattoman. Elokuvassa Lahjomattomat (1987) Connery näytteli poliisi Jim Malonea, joka auttoi Kevin Costnerin esittämän Eliot Nessin nappaamaan Al Capone. Connery sai roolistaan parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon. Elokuvassa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki Connery esitti Indiana Jonesin isää ja sai roolista Bafta-ehdokkuuden.[8]
Connery sai Bafta-ehdokkuuden myös elokuvasta Punaisen lokakuun metsästys (1990). Hänen seuraavia elokuviaan 1990-luvulla olivat Sankari vai vakooja, The Rock – paluu helvettiin ja Ansa viritetty.[8]
Vuonna 2003 ensi-iltansa saanut elokuva Herrasmiesliiga epäonnistui pahasti, ja Connery ilmoitti seuraavana vuonna pitävänsä taukoa näyttelemisestä. Vuonna 2006 Connery kertoi jäävänsä kokonaan eläkkeelle. Hän teki kuitenkin vielä samana vuonna ääniroolin skotlantilaisanimaatioon Sir Billi the Vet ja vuonna 2011 sen jatko-osaan Sir Billi. Conneryn tiedottaja ilmoitti huhtikuussa 2011, että Connery vetäytyy kokonaan julkisista esiintymisistä.[8] Connery esiintyi kuitenkin vielä kertojana vuoden 2012 dokumentissa Ever to Excel, joka kertoo Skotlannin ensimmäisen yliopiston perustamisesta ja kehityksestä.[11]
Movies4Men-kanavan mukaan Connery on elokuvissaan pelastanut maailman yhteensä 13 kertaa, mikä on useammin kuin yksikään toinen näyttelijä.[12]
Yksityiselämä
muokkaa
Connery oli naimisissa näyttelijä Diane Cilenton kanssa vuosina 1962–1973. Heillä on yksi poika, näyttelijä Jason Connery. Vuonna 1975 Connery meni naimisiin viisi vuotta aiemmin tapaamansa taiteilija Micheline Roquebrunen kanssa, ja liitto kesti Conneryn kuolemaan asti.[13]
Connerylta leikattiin hyvänlaatuinen munuaissyöpä vuonna 2005.[14]
Connery ryhtyi harrastamaan golfia vakavasti 1960-luvulla 007 ja Kultasormi -elokuvan myötä, ja pelistä tuli hänelle elinikäinen intohimo.[15] Connerylla oli ensimmäisen danin musta vyö Kyokushin-tyylisuunnan karatessa.[16]
Connery kannatti julkisesti Skotlannin riippumattomuus- ja itsenäistymispyrkimyksiä jo 1960-luvun lopulta alkaen. Hän puhui separatistien kuten Skotlannin kansallispuolueen puolesta ja toimi 1990-luvulla myös puolueen televisio-ohjelman kertojanäänenä. Connery puhui Skotlannin autonomian puolesta vuonna 1997 vaalikampanjassa ennen kansanäänestystä Skotlannin oman parlamentin perustamisesta. Vuonna 1998 hän vaati ensimmäisessä puoluepoliittisessa puheessaan Skotlannille täyttä itsenäisyyttä.[17]
Tunnustuksia
muokkaaConnerylle myönnettiin 1996 Golden Globe -elämäntyöpalkinto. Hän vastaanotti ritarinarvon vuonna 2000. Connerylle myönnettiin Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinto vuonna 2006.[7]
Vuonna 1989 People nimesi Conneryn maailman seksikkäimmäksi elossa olevaksi mieheksi.[18]
Valikoitu filmografia
muokkaa- Pääartikkeli: Sean Conneryn filmografia
Lähteet
muokkaa- Browne, Ray B. & Browne, Pat: The Guide to United States Popular Culture. Popular Press, 2001. ISBN 0-87972-821-3 Google-kirjat (viitattu 6.5.2013). (englanniksi)
- Callan, Michael Feeney: Sean Connery: Elämä ja elokuvat. (Alkuteos Sean Connery, 2002) Suomentanut Rosvall, Matti. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-420-8
- Cork, John & Stutz, Collin: James Bond -ensyklopedia. Suomentanut Becks, Raija & Laine, Henrik. Helsinki: Readme, 2008. ISBN 978-952-220-022-8
Viitteet
muokkaa- ↑ BBC: Bond-elokuvista tuttu näyttelijä Sean Connery on kuollut Yle Uutiset. 31.10.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 31.10.2020.
- ↑ Harmetzz, Aljean: Sean Connery, Who Embodied James Bond and More, Dies at 90 The New York Times. 31.10.2020. New York: The New York Times Company. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Näyttelijälegenda Sean Conneryn kuolinsyy selvisi Ilta-Sanomat. 29.11.2020. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.11.2020.
- ↑ Koukkunen, Kalevi et al.: WSOY:n Iso Tietosanakirja, osa 2, s. 86. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20155-3
- ↑ a b c Browne 2001, s. 198, 199.
- ↑ a b Profile: Sir Sean Connery BBC News. 12.3.2006. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Cork & Stutz 2008, s. 24, 25.
- ↑ a b c d e Sir Sean Connery Biography The Biography Channel. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Trivia Facts - Sean Connery Day seanconneryday.com. Viitattu 29.8.2023. (englanti)
- ↑ Connery, Sean (1930–) BFI Screenonline. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Sean Connery Tells the Story of St Andrews University of St Andrews News. 12.5.2012. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Bhvishya Patel: Great Scot! Forget Superman, Batman and John McClane, Sean Connery Has Saved the World More Times in Character Than Any Other, Say Researchers Daily Mail. 28.9.2018. Lontoo: DMG Media. Viitattu 27.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Fowler, Bella: Inside Sean Connery’s Tumultuous Love Life The New Zealand Herald. 1.11.2020. Auckland: New Zealand Media and Entertainment. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Connery Has Surgery for Kidney Tumor CBS News. 12.3.2006. New York: CBS Broadcasting Inc. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Brown, Oliver: Goldfinger Inspired Sean Connery’s Lifelong Love Affair with Golf The Daily Telegraph. 25.8.2008. Lontoo: Telegraph Media Group. Viitattu 11.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Celebrity Students of Karate 10.6.2019. Karate Combat. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Callan 2006, s. 261, 262, 282–288.
- ↑ Schindehette, Susan et al.: A Man Called Connery People. 18.12.1989. Yhdysvallat: Time Warner Inc. Viitattu 28.12.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sean Connery Wikimedia Commonsissa
- Viralliset kotisivut (englanniksi)