Rehtijärvi (järvi)
Rehtijärvi on Kanta-Hämeessä Jokioisilla Rehtijärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.[2][1]
| Rehtijärvi | |
|---|---|
 Kirmunharjun vanhalta kirkkotieltä kuvattu luoteeseen päin. Kuvaaja Esko Aaltonen 1953. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Jokioinen |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Jänhijoen valuma-alue (35.97) |
| Laskuoja | Syrjäniitunoja eli Rehtioja [1] |
| Järvinumero | 35.977.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,9 m [1] |
| Pituus | 2,1 km [1] |
| Leveys | 350 m [1] |
| Rantaviiva | 4,584 km [2] |
| Pinta-ala | 39,354 ha [2] |
| Suurin syvyys | 28 m [3] |
| Keskivirtaama | 0,03 m³/s (MQ) [4] |
| Veden viipymä | 3,5 v [4] |
 Rehtijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
muokkaaJärven pinta-ala on 39 hehtaaria, sen pituus on 2,1 kilometriä ja leveys 350 metriä. Järven suunta on kaakkois-luoteinen. Järveen laskee vähäisessä määrin Laikkalammista suotuvaa vettä, mutta muuten siihen laskevat lounaan suunnasta pelto-ojat. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa 100 metriä pitkä laskuoja Syrjäniitunojaan eli Rehtiojaan, joka laskee 2,6 kilometrin päähän Jänhijokeen Minkiön aseman kohdalla.[2][1]
Kallioperässä on Rehtijärven kohdalla murros, joka kuvastuu järven muodossa. Myös pitkänomainen Kaukjärvi Tammelassa ja Forssassa sijaitsee samassa kallioperän murteessa.[5]
Järven rantaviiva on 4,6 kilometriä pitkä, ja ranta rajoittuu koillisessa Kirmunharjuun ja luoteessa peltomaahan. Rannalle on rakennettu toistakymmentä vakituista tai vapaa-ajan asuntoa.[2][1]
Rehtijärven pohjoisranta muodostuu pitkähk��ön harjujaksoon kuuluvasta Kirmunharjusta, jonka kautta järven vettä imeytyy Jokioisten tärkeimpään pohjavesimuodostumaan, Särkilammen pohjavesialueelle. Harjumuodostumaa pitkin Rehtijärvestä muodostunut pohjavesi purkautuu sekä reilun kahden kilometrin päähän luoteeseen Setälänlampeen että kaakkoon Särkilampeen[6]
Luonnontila
muokkaaJärvi on rehevä ja sen vesi saven samentamaa. Maatalouden käytössä olevilta pelloilta ja niityiltä järveen virtaa runsaasti hajakuormitusta, jonka vuoksi veden laatu on luokiteltu välttäväksi.[3] Veden sameus johtuu pelloilta valumisvesien mukana järveen päätyvästä saviaineksesta ja sisältää runsaasti typpeä ja fosforia.[7] Järvellä havaitaan sinilevää harvoin, valtakunnallisessa seurannassa sinilevää on havaittu vain vuosina 1999 ja 2005.[3][4] Tutkimuksessa Rehtijärvi on todettu hygienisesti puhdasvetiseksi.
Järven alusvedessä on useina vuosina havaittu merkkejä hapen loppumisesta. Maaliskuussa 2007 järven ravinneainepitoisuuksiksi mitattiin päällysvedestä fosforia 99 mikrogrammaa litrassa ja alusvedestä 170 mikrogrammaa litrassa.[7]
Järven veden keskimääräinen viipymä on 3,5 vuotta, eli järven vesi vaihtuu 3,5 vuoden välein.[4]
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on vuonna 1994 kokeillut Rehtijärvellä laskeutus- ja kosteikkoaltaitten käyttökelpoisuutta vesiensuojelussa osana Loimijoki-projektia. Järvelle tehtiin muun muassa useita laskeutusaltaita, juurakkopuhdistamo ja pajuimeytysalue sekä testattiin suodatussalaojien toimivuutta ja tehtiin toimenpiteitä uomaeroosion vähentämiseksi.[8]
Virkistys
muokkaaJärven savisella etelärannalla Minkiön puolella on yleinen uimapaikka, ja pohjoisrannalla on Kirmunharjun luonnonsuojelualue.[4] Pohjoisella rannalla harjun länsipäässä on Jokioisten karjalaseuran vuodesta 1978 hallinnoima alue, johon vuonna 1982 pystytettiin kesänviettopaikaksi Sie ja Mie -mökki.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Rehtijärvi, Jokioinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.3.2015.
- ↑ a b c Rehtijärvi. 19.12.2006. Hämeen ympäristökeskus. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 22.07.2007.
- ↑ a b c d e Uimarantaprofiili – Rehtijärven uimaranta. Jokioisten kunta, Teknisen hallinnon osasto. 2014. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 18.8.2020.
- ↑ Lounais-Hämeen Luonto 60, Jokioisten pitäjänumero (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ely, Forssan seudun vedenhankinta
- ↑ a b Sisältödokumentti: Rehtijärvi (Jokioinen). 21.05.2007. Hämeen ympäristökeskus. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 22.07.2007.
- ↑ Loimijoki-projekti
- ↑ Jokioisten Karjalaisseura ry 1946–2006. Jokioisten Karjalaisseura. Arkistoitu 1.9.2016. Viitattu 18.8.2020.