Martti Lintunen

suomalainen valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja

Martti Yrjö Lintunen (s. 5. marraskuuta 1945 Helsinki) on suomalainen valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on työskennellyt valokuvaajana vuodesta 1962 ja kirjoittajana vuodesta 1968.[1]

Martti Lintunen Helsingin kirjamessuilla 2013.

Lintunen on valokuvaaja neljännessä polvessa. Hänen isänsä oli valokuvaaja Yrjö Lintunen.[2] Lintunen työskenteli lehtikuvaajana Kansan Uutisissa vuosina 1962–1968 ja 1974–1988. Hän oli myös viisi vuotta Kauppalehden freelancer-kuvaajana Aasiassa.[3]

Vuosina 1971–1974 Lintunen oli Lahden Taideteollisen oppilaitoksen valokuvauksen osaston johtaja ja 1984–1990 Taideteollisen korkeakoulun sivutoiminen valokuvauksen täydennyskoulutussuunnittelija.[1][3] Vuodesta 1988 lähtien hän on työskennellyt vapaana valokuvaajana ja kirjoittajana. Lintunen on saanut Vuoden lehtikuvaajan palkinnon vuosina 1985 ja 1998.[1] Vuonna 2008 hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämän Tietopöllö-palkinnon, joka on Suomen arvostetuin lastenkirjallisuuden palkinto.[4]

Teokset

muokkaa

Kuva- ja tietoteokset

muokkaa

Lintusen kuvaamia kirjoja

muokkaa

Lasten- ja nuortenkirjat

muokkaa

Kirjoja valokuvauksesta

muokkaa

Toimittanut, osin kääntänyt tai tuottanut:

  • Kuvista sanoin 1–4 kirjasarja, Suomen valokuvataiteen museo, 1983–88
  • Roland Barthes/Camera Lucida, Suomen valokuvataiteen museo, 1985
  • John Berger/ Toisinkertoja, Suomen valokuvataiteen museo, 1987
  • Victor Burgin/Taideteorian loppu, Suomen valokuvataiteen museo, 1989
  • Douglas Crimp/Museon raunioilla, Taide, 1990
  • Valokuvakritiikki, Taik, 1984

Näyttelyjä

muokkaa
  • Mekong-multivisio, Ulkoasiainministeriö KYO 1992-
  • Kaiken maailman evakot, kuvia Suomen pakolaisista, 1997
  • Lapsuus on ohimenevä, mutta ikimuistoinen, Kiasma, 1998
  • Metalli 100-vuotta, 1999
  • Emme näe ainoastaan silmillämme, Kiasma, 2001

Palkintoja

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Martti Lintunen Otava. Viitattu 15.10.2015.
  2. Yrjö Lintusen kuvakokoelma Kansan Arkistossa 2003. Työväenperinne. Viitattu 22.10.2020.
  3. a b Martti Lintunen Like. Viitattu 15.10.2015.
  4. Hirvasnoro, Kai: Pitkän matkan ihmettelijä vaikuttui Ulan Batorista Kansan Uutiset. 19.4.2009. Viitattu 23.8.2009.