Ylikylä (Kempele)

Yksi Kempeleen kunnan ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskustaajama.^[1] Länsi- ja itäpuolen rajana on pidetty valtatie 4:ää.

Kempeleen keskustaajaman itäpuolella sijaitsevia asuinalueita ovat Haapamaa, Honkanen, Kokkokangas, Linnakangas, Metsärinne ja Ylikylä. Lisäksi itäpuolen asuinalueisiin luokitellaan osa Ketolanperän kylää.

Haapamaa sijaitsee neljä kilometriä keskustaajamasta kaakkoon päin. Aluetta alettiin rakentamaan 1980-luvun puolivälin jälkeen.^[5] Alueen rakennuskanta koostuu pääosin omakoti- ja rivitaloista. Alueella on myös jonkin verran maataloutta. Haapamaa rajoittuu Honkaseen, Ketolanperään ja Metsärinteeseen. Alkuperäinen Ketolanperäntie vielä 1980-luvun lopulla kiersi Haapamaan kautta, mutta uuden tielinjauksen myötä nykyinen Ketolanperäntie kulkee Haapamaan asuinalueen länsipuolelta.^[4]

•  
  Haapamaan asuinaluetta Pekurintien, Haapamaantien ja Marjatien risteyksestä katsottuna.

Honkanen sijaitsee kauppakeskus Zeppelinin ja valtatien 4 läheisyydessä, noin kaksi kilometriä itään keskustaajamasta. Vanhoissa kartoissa Honkasen alue on merkitty nimillä Pekurinkylä ja Pekurila.^[6][7] Honkasen alueella oli useita turpasmökkejä 1950-luvulle asti.^[8] Asuinaluetta alettiin rakentamaan 1970-luvulla.^[9] Honkasen länsiosa on tiivistä taajama-aluetta, jossa pääosin uutta rakennuskantaa.^[10] Vanhempi rakennuskanta koostuu omakoti- ja rivitaloista, mutta viime vuosina alueelle on rakennettu myös muutamia kerrostaloja. Honkanen rajoittuu pohjoisessa Kokkokankaaseen ja etelässä Haapamaahan.

Honkasen alueella sijaitsevat muun muassa vuonna 1997 avattu virkistysuimala Zimmari, Pohjoismaiden suurin leikkimaaketjun Leos Leikkimaan leikkihuvipuisto, vuonna 2017 avattu Zemppi Areena ja Köykkyrin virkistysalue, jossa voi harrastaa monipuolista liikuntaa ympäri vuoden^[11]. Honkasessa sijaitsi aiemmin vuonna 1981 rakennettu Honkasen lasten- ja nuortentalo eli paikkakuntalaisten kutsuma "Monari".^[12] Monitoimitalon yhteydessä sijaitseva hammashoitola suljettiin heinäkuussa 2012. Hammashoitola siirtyi Ylikylän koulun yhteyteen, jossa se avattiin elokuussa 2012.^[13] Lasten- ja nuortentalon toiminta lopetettiin kesäkuussa 2016, jonka jälkeen käyttöikänsä päähän tullut rakennus purettiin.^[14] Monitoimitalossa toimi vuoteen 1996 asti myös Honkasen sivukirjasto, joka suljettiin kun Kempeleen pääkirjasto siirtyi kokonaan koulukeskuksen tiloista kauppakeskus Zeppeliniin.^[15] Honkasessa on toiminut myös oma posti sekä muutamia päivittäistavarakauppoja, jotka sittemmin lakkautettiin kauppakeskus Zeppelinin palvelujen läheisyyden takia.

•  
  Vuonna 1981 valmistunut Honkasen lasten- ja nuortentalo eli kempeleläisten kutsuma "Monari". Käyttöikänsä päähän tullut rakennus purettiin vuonna 2016.
•  
  Zemppi-areena.
•  
  Köykkyrin virkistysalue vuonna 2008.
•  
  Virkistysuimala Zimmari.

Kokkokangas sijaitsee noin kolme kilometriä keskustaajamasta itään. Vielä 1960-luvulla alue tunnettiin nimellä Kokkokylä.^[6] Sen maaperä on suurimmaksi osaksi hiekkakangasta. Alueen rakennuskanta on omakoti-, rivi- ja luhtitaloja. Alueen rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla, ja se on nykyisin lähes täyteen rakennettu. Alue jakaantuu neljään pääosaan: Kokkorinteeseen, Kuunsiltaan, Kokkokaartoon, ja Tiilimestarinrinteeseen. Niitä erottavat luonnontilaiset puistikkoalueet. Alue rajoittuu pohjoisessa Linnakankaaseen, etelässä Honkaseen ja lännessä Valtatie 4:ään.

Kokkokankaan palveluihin lukeutuvat muun muassa päiväkoti ja K-Market -ketjun päivittäistavarakauppa.^[16][17] Kokkokankaalla sijaitsee myös kunnan seurakuntakeskus.^[18] Seurakuntakeskuksen läheisyydessä sijaitsee Kempeleen uusi hautausmaa, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2015.^[19]

•  
  Kokkokankaan seurakuntakeskus
•  
  Omatekoinen, epävirallinen siileistä varoittava liikennemerkki Siilikuja-nimisellä tiellä Kokkokankaalla.
•  
  Siwa-kauppaketjun kauppa Kokkokankaalla vuonna 2008. Nykyisin samassa rakennuksessa on K-market- ketjun kauppa.

Linnakangas sijaitsee Kokkokankaan asuinalueen pohjoispuolella lähellä Oulun kaupungin rajaa. Alue sijaitsee neljä kilometrin päässä keskustaajamasta valtatie 4:n lähettyvillä. Yksi alueen merkittävimmistä liikenneväylistä on paikallistie Kokkokankaantie.

Alueen rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja luhtitaloista. Linnakankaalla sijaitsee vuonna 2008 valmistunut Linnakangastalo, jossa toimii muun muassa Linnakankaan koulu ja Linnakankaan lähikirjasto. Sen läheisyydessä on myös urheilu- ja virkistysalue. Linnakankaalla sijaitsee myös Linnalampi-niminen lampi. Lammen vieressä on valaistu lasten leikkikenttä. Linnakankaalla sijaitsevalle Linnakallion vanhalle louhosalueelle ollaan suunnittelemassa tulevaisuudessa suurta matkailualuetta.^[20] Linnakankaalla toimii Sale-kauppaketjun lähikauppa.^[21]

Linnakankaalta lähtee tieyhteydet Juurussuolle ja Oulun Metsokankaalle.

•  
  Linnakangastalo vuonna 2008.
•  
  Linnakankaan louhousalue.

Metsärinne sijaitsee noin viisi kilometriä kunnan keskustaajamasta kaakkoon Ketolanperälle päin. Alueen rakentaminen aloitettiin 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Alueen rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja luhtitaloista. Metsärinteen maaperä on hiekkapohjaista mäntykangasta. 2010-luvulla aluetta on alettu laajentaa.^[22] Alueelta lähtee huonokuntoinen metsätie Mourunkijärvelle, jota tosin ei suositella ajoreittinä sen huonokuntoisuuden vuoksi.

•  
  Metsärinteen asuinaluetta on 2010-luvulla alettu laajentaa. Näkymä Hovimetsäntien ja Metsärinteentien risteyksestä.

Ylikylän asuinalue sijaitsee kunnan keskustaajamasta kaakkoon. Alueella on perinteistä maanviljelysmaisemaa että uudempaa taajama-asutusta. Ylikylän alueen halki kulkee Ketolanperäntie.^[23]

Ylikylän alue on aiemmin tilastollisesti luokiteltu omaksi taajamaksi, mutta nykyään se kuuluu Kempeleen keskustaajaman tavoin Oulun keskustaajamaan. Tilastokeskuksen väestönlaskennan mukaan vuoden 1970 lopussa Ylikylän taajaman väkiluku oli 477.^[24]

• Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina. Oulu: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0 Julkaisun verkkoversio.

• Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (Kempeleen keskustaajaman länsipuolella sijaitsevista asuinalueista kertova artikkeli)