Kotkatjärvi
Kotkatjärvi[1] (ven. Ко́ткозеро, Kotkozero) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kotkatjärven ja Villalanjärven rannoilla 42 kilometriä Aunuksesta pohjoiseen.[2] Kylässä on 1 000 ja kunnassa 1 600 asukasta (vuonna 2012)[3].
| Kotkatjärvi Ко́ткозеро, Kotkozero |
|
|---|---|
 vaakuna |
|
  Kotkatjärvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Aunuksen piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 976 km² |
| Väkiluku (2012) | 1 600 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Maantiede ja asutus
muokkaaKotkatjärven kunnan pinta-ala on 976 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu etelässä Aunuksen piirin Kuittisen kuntaan, lännessä Koveran ja Prääsän piirin Vieljärven kuntiin, pohjoisessa Nuosjärven kuntaan sekä idässä Pyhäjärven kuntaan ja Leningradin alueeseen[5]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[6].
Kunta sijaitsee Aunuksen tasangon koillisosassa[7]. Sen alueella virtaavat Laatokkaan laskeva Alavoisenjoki, Topornaja, Ljuba, Ulvanka, Topozerka, Važozerka ja Pekki. Järviä ovat Vašejärvi (Važozero), Kotkatjärvi (Kotkozero), Matšjärvi (Mattšozero), Voruzjärvi, Uutjärvi (Utozero), Vahjärvi (Vagvozero), Sikojärvi (Sigozero), Keskoijärvi (Keskozero), Villalanjärvi (Villalskoje), Mäintagaine, Ladva, Kanzoijärvi (Kanzozero), Tedrijärvi, Torasjärvi (Torosozero) ja Nurdasjärvi.[8] Hyötykaivannaisiin kuuluvat mineraalivärit ja turve[9]. Luonnonsuojelualueita ovat Vašejärven rauhoitusalue sekä kuusi suoaluetta käsittävät luonnonmuistomerkit[10].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Interposjolokin, Tšornaja Retškan ja Verhneolonetskin asutukset sekä seitsemän kylää: Koivumäki (ven. Berjozovaja Gora), Hoskila (Goškila), Keskoijärvi (Keskozero), Lumatjärvi (Lumbozero), Torasjärvi (Torosozero), Uutjärvi ja Vahjärvi. Toiseksi suurin asutuskeskus on reilun 400 asukkaan Verhneolonetski. Koivumäen kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[11] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 59 % on karjalaisia, 34 % venäläisiä, 4 % valkovenäläisiä ja 1 % ukrainalaisia[12].
Historia
muokkaaKotkatjärvi mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Äänisen viidenneksen verokirjoissa 1500-luvun puolivälissä. Aluksi se käsitti kaksi yhteen kasvanutta kylää, Pogostan ja Matsoilan. Vuonna 1957 Kotkatjärven kylään liitettiin Villalan, Tiihoinselän, Pansalahden, Sulkun ja Tepoinniemen kylät.[13]
Keisarillisen Venäjän aikaan Kotkatjärvi ympäristökylineen muodosti Aunuksen kuvernementin Aunuksen kihlakuntaan kuuluneen Kotkatjärven kunnan eli volostin. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Vieljärvi ja Pyhäjärvi, idässä Vaaseni, etelässä Nekkula ja Riipuskala sekä lännessä Vitele. Kotkatjärven kunnan merkittävimmät kylät olivat Kotkatjärvi, Keskoijärvi, Kontuselkä ja Torasjärvi. Vuonna 1905 kunnassa oli 3 325 asukasta. Kotkatjärven kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja sen alue liitettiin Aunuksen piiriin.
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaKunnan läpi kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie. Kotkatjärveltä on linja-autoyhteydet Aunukseen ja Petroskoihin. M18:n varrella on kaksi huoltoasemaa ja Kotkatjärven luoteispuolella yksi.[14]
1970–1980-luvuilla Kotkatjärven tärkein tuotantolaitos oli turkissovhoosi,[13] joka on sittemmin lopettanut toimintansa. Nykyään kylässä toimii asvalttitehdas, metsänhoitoalueen konttori, kalankasvattamoja ja kalankäsittelylaitos. Torasjärven lähellä on hiekkakuoppia ja hiekanvarastointialueita ja Verhneolonetskissa metsätyömaan konttori ja puutavaravarasto.[15]
Kotkatjärven palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, lasten musiikkikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja muutama kauppa. Joitakin palveluja on myös Verhneolonetskissa. Kotkatjärvellä ja Uutjärvellä on tsasounat ja Verhneolonetskissa ortodoksinen kirkko.[16] Interposjolokissa sijaitseva Vašejärven Kristuksen kirkastumisen luostari palautettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle vuonna 1992.[17]
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaaTorasjärvellä ja Uutjärvellä on kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Vašejärven luostarin rakennukset, Uutjärven tsasouna ja kaksi asuintaloa, entisen Reposelän (ven. Lisja Selga) kylän asuin- ja talousrakennukset sekä entisen Matšjärven (Mattšezero) kylän tsasouna ja kolme asuintaloa. Historiallisia nähtävyyksiä ovat Matšjärven karsikkometsä sekä toisen maailmansodan muistomerkit.[18]
Kotkatjärven lounaispuolella sijaitsee hotelli ja lomakylä. Vahjärven itärannalla ja Uutjärven etelärannalla on lomakylät.[19]
Lähteet
muokkaa- Generalnyi plan Kotkozerskogo selskogo poselenija Olonetskogo natsionalnogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme olon-rayon.ru. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 27.2.2013. (venäjäksi)
- Karelija: entsiklopedija. Tom 2. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
Viitteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 109. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.2.2013).
- ↑ Karelija, s. 102.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4–5.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ Generalnyi plan, s. 49.
- ↑ Generalnyi plan, s. 10.
- ↑ Generalnyi plan, s. 13.
- ↑ Generalnyi plan, s. 14–17.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17–18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 5.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b Karelija, s. 104.
- ↑ Generalnyi plan, s. 23.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26, 31–32.
- ↑ Generalnyi plan, s. 25–26.
- ↑ Karelija, s. 231.
- ↑ Generalnyi plan, s. 21–22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kotkatjärven kunnan sivusto (venäjäksi)
- Kotkatjärven kunta Aunuksen piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Kotkatjärven keskikoulun sivusto (venäjäksi)
| Vienan Karjala |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aunuksen Karjala |
|