Keltin voimalaitos
Keltin voimalaitos on Kouvolassa, Kymijoen Keltinkoskessa sijaitseva UPM:n omistama kolmiturbiininen vesivoimalaitos.
| Keltti | |
|---|---|
 Keltin vesivoimalaitos |
|
| Tyyppi | vesi |
| Teho | 17 megawattia[1] |
| Tuotanto | 125000 MWh/a[1] |
| Pudotuskorkeus | 6,1 metriä[1] |
| Omistaja | UPM |
| Perustaja | Kymiyhtiö |
| Sijainti | Kouvola |
Keltinkosken hyötykäytön historia
muokkaaAiemmin kosken voimaa oli hyödynnetty kahdella myllyllä, jotka olivat huuhtoutuneet vuoden 1899 suurtulvan vesien mukana pois koskesta. Kosken ja rantojen omistus siirtyi samoihin aikoihin Kymi-yhtiölle[2]. 1930-luvulla yhtiö tarvitsi lisää energiaa noin viiden kilometrin päässä sijaitseville Kuusankosken tehtailleen ja päätti rakentaa Keltinkoskeen voimalalaitoksen. Bertel Liljequistin suunnittelema laitos valmistui marraskuussa 1939 ja edustaa samaa pelkistettyä muotokieltä kuin Liljeqvistin suunnittelemat tehdasrakennukset[3]. Vuonna 1972 voimalan eteläpuolelle valmistui valtatie 6:n silta, joka on voimalan edessä alajuoksulta katsoessa. Voimala uudistettiin vuonna 2010.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Suomen vesivoimalaitokset / Hydropower plants in Finland, 221 kpl/pcs Oy Vesirakentaja. Arkistoitu 13.1.2015. Viitattu 27.07.2015.
- ↑ Seppänen, Kimmo: Keltin myllyjen ympärillä kuohui ennenkin myllytupa.com. Viitattu 27.07.2015.
- ↑ Wager, Henrik: Teollisuuden ja yhteiskunnan palveluksessa : Arkkitehti Bertel Liljequist (1885 - 1954) tuotantolaitosten suunnittelijana maailmansotien välisenä aikana Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, taiteiden tutkimuksen laitos, taidehistoria. Viitattu 27.07.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Keltinkosken voima-asemalle suurimmat Suomessa tehdyt turbiinit. Ensimmäinen turbiini käyntiin syyskuun puolivälissä. Joen uoman kapeus vaikeuttaa rakennustöitä, Helsingin Sanomat, 10.02.1939, nro 39, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Pääuoma | |
|---|---|
| Läntinen Hirvikoskenhaara | |
| Itäinen Pernoonhaara |