Kausatiivi eli aiheutusverbi[1] on verbijohdannainen, joka osoittaa kantasanan ilmaiseman toiminnan aiheuttamista.[2] Esimerkiksi suomen kielessä heilahtaa-verbin, elpyä-verbin, ja nukkua-verbin kausatiiviverbit ovat: heilauttaa, elvyttää, ja nukuttaa.

Nykysuomen Sanakirjan mukaan juosta-verbin kausatiiviverbi on juoksuttaa, toisin sanoen saattaa juoksemaan joku. Toisaalta juoksetuttaa, eli panna joku juoksemaan, on kuratiiviverbi eli teettoverbi, joka on kausatiiviverbin alalaji.[3].

Kausaviitijohdosten kantasanana on usein verbi,[4] mutta myös joitakin adjektiivi- (jalostaa, kaunistaa) ja substantiivikantaisia (marjastaa, keihästää) verbejä voidaan kutsua kausatiivisiksi.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. Kielitiede: kausatiivi Tieteen termipankki. Viitattu 16.11.2021.
  2. Nykysuomen sanakirja, osa I, 3.painos, WSOY 1970, Porvoo, s. 272
  3. https://fl.finnlectura.fi/
  4. Verbijohdosten merkitysryhmiä Verkkokielioppi. Finnlectura. Viitattu 16.11.2021.
  5. Kielitiede: kausatiivinen Tieteen termipankki. Viitattu 16.11.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa