Johan Léman
Johan H. Léman (15. joulukuuta 1800 Oulu – 1869 Oulu) oli suomalainen, Oulussa asunut arkkiveisujen kirjoittaja ja kansanrunoilija. Léman käytti myös nimimerkkiä Kalkkimaan poika[1].
Léman toimi Oulussa palovartijana, raatihuoneen vahtimestarina sekä kaupunginvoutina. Viisitoista hänen runoaan julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa vuosina 1857–1864. Léman painatti myös itse tekemiään arkkiveisuja. [2]
Vahtimestari Léman oli yksi suomenkielisen kansallisen heräämisen ajan alun innokkaista suomenkielisistä tilapäärunoilijoista. Jo vuonna 1849 Léman kirjoitti SKS:n arkistoissa käsikirjoituksena säilyneeseen runovihkoonsa mukaelman edellisenä vuonna 1848 ylioppilaiden Flooran-päivän juhlassa suureen julkisuuteen tulleesta J. L. Runebergin Maamme-laulusta. Hän painatti suomennoksensa vuonna 1851. Nykyinen Maamme-laulun suomenkielinen versio pohjautuu vajaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin toimitettuun ja painettuun Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen osan ensimmäiseen suomenkieliseen laitokseen 1867. [3]
Oululaisen Lémanin paikallisesta musiikkiharrastuksesta todistaa hänen kopioimansa nuottikirja, joka sisältää oman aikansa porvariston suosimaa salonkien tanssimusiikkia vuodelta 1861. Runoilijan perilliset ovat lahjoittaneet käsikirjoituksen Pohjois-Pohjanmaan museolle vuonna 1975. Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys on julkaissut kokoelman musiikkikappaleita äänitemuodossa yhdessä toisen 1800-luvun alkupuoliskolla Oulussa ja Oulunsalossa vaikuttaneen musikantin, Johan Julinin (1799-1846), nuottikirjan kanssa LP:nä 1980, c-kasettina 1981 ja cd-levynä 2009 nimellä Musiikkia Wanhassa Oulussa. Johan Julinin ja Johan Lemanin nuottikirjasta. [4], [5]
Puoliso Maria Sippola, poika kultaseppä, runoilija Johan Henrik Léman (3.3.1827-30.12.1867). [6]
Lémanin arkkiveisuja
muokkaa- Sala-vaimon valitus
- Taikauksesta
- Arkun varkaudesta
- Nykyajan palkollisista
- Puolustus naisten panettelemisesta
- Runo Hypyistä alakansasessa wäessä Suomen pohjaisilla perillä. Ja Poikain juoma laulu. Lautettawa samalla nuotilla, kuin: Suomen-poika pellollansa ajateltut J. Lemannilta. Fahlun 1848 (pdf-tiedostona[vanhentunut linkki])
- Kalkkimaan pojan laulu Engelsmannein käytöksistä Oulun läänissä kesällä 1854. Barck 1854
- Uusi sota-laulu, kokoonpannut Johan Léman. Barck, Oulu 1854
- Pohjan suomalainen : muisto runo huvitus saaristoista lähellä Oulun kaupunkia, muinaisista ja nykyisistä ajoista. Bergdahl 1866
Lähteet
muokkaa- Suomen kirjailijat tietokanta [vanhentunut linkki] (Arkistoitu linkki)
- Kuopion Lyseon kirjaston arkkiveisuja[vanhentunut linkki]
- Musiikkia Wanhassa Oulussa[vanhentunut linkki]
- Virittäjä 1/2008. Katsaukset, pdf-liite: Laitinen, Lea: Maamme - meidän maa. Maamme-laulun versioita ja muunnelmia. Sivut 7-9.
Viitteet
muokkaa- ↑ http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=5581[vanhentunut linkki]
- ↑ http://iis.kuopio.fi/kirjasto/Lyseo/Arkkiveisut/p_3404teksti.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_84liite.pdf
- ↑ http://www.ouka.fi/ppm/museoyhdistys/Musiikkia_Vanhassa_Oulussa_takatekstit.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.ouka.fi/ppm/museoyhdistys/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.vilppula.com/people/p000001m.htm#I68292
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen kirjailijat 1809-1916. s.a. Léman, Johan H. Toim. Maija Hirvonen. SKS:n toimituksia 570. ISBN 951-717-714-3. ISSN 0355-1768. Helsinki 1993.
- Tommila, Päiviö: Oulun Wiikko-Sanomia 1829-1879. Oulun lehdistön alkutaival. ISBN 951-9306-07-2. Kaleva, Oulu 1984.
- Kalajoki, Atte: Oulun kaupunginvouti Johan Léman - runoniekka ja Maamme-laulun suomentaja. Kaleva 7.10.1983.
- Kalajoki, Atte (Panu): Johan Lémania käsittelevä artikkeli. Oulu-lehti 27.7.1991
- Kalajoki, Atte: Maamme-laululla mielenkiintoinen historia. Kaleva 31.8.1998.
