Raatihuone

Raatihuone (ruots. rådhus, saks. Rathaus) on kaupungin hallinto- ja edustuskäyttöön tarkoitettu rakennus, joka tavallisesti sijaitsee keskeisen torin vieressä. Sillä on ollut tärkeä osuus edustavan kaupunkikuvan luomisessa, ja sen keskeistä asemaa voitiin vielä tehostaa tornilla, jossa oli kello. Raatihuoneen tärkein tila oli suuri sali, jossa järjestettiin istunnot ja pidettiin juhlia. Pohjakerrokseen oli usein rakennettu avoin pylväshalli.^[1][2]

Alun perin raatihuoneita rakennettiin raadin toimipaikoiksi. Raati oli kaupungin raastuvanoikeuden ja maistraatin jäsenistä aiemmin käytetty yhteisnimitys, johon ei sisältynyt puheenjohtajana toiminut pormestari. Nimitystä käytettiin saksalaisessa kaupunkihallintojärjestelmässä, jota noudatettiin myös esimerkiksi Pohjoismaissa.^[3] Raadin taloiksi kehittyneitä rakennuksia on ollut olemassa 1200-luvulta lähtien.^[1] Etenkin Alankomaiden, Baltian ja Pohjois-Saksan kaupungeissa raatihuone tavallisesti rakennettiin torin laidalle. Suomen keskiaikaisten raatihuoneiden yksityiskohtia ei tunneta, mutta 1500-luvulla tiedetään olleen kaksikerroksisia raatihuoneita, joiden alakerta oli suunniteltu vuokrattavia liiketiloja varten. Myöhemmin alakertaa saatettiin käyttää vankilana tai palokaluston ja vastaavien tavaroiden säilytyspaikkana. Pienempien kaupunkien raatihuoneet olivat yksikerroksisia.^[2]

Nykyisin kaupunkien uusia hallinto- ja edustusrakennuksia nimitetään kaupungintaloiksi ja raatien tehtävät hoidetaan erilaisissa virastotaloissa. Raatihuoneisiin on saattanut jäädä vain edustustiloja tai oikeuden käytöstä huolehtivat laitokset.^[1]