HMS Wren (D88)

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin huhtikuussa 1918 vuosien 1918-1919 laivasto-ohjelman 13. tilauksessa Yarrowin telakalta Scotstounista, missä köli laskettiin kesäkuussa 1918. Alus laskettiin 11. marraskuuta 1919 vesille, minkä jälkeen alus hinattiin Pembroken telakalle viimeisteltäväksi. Se valmistui vasta 23. tammikuuta 1923.^[1]

Wren sijoitettiin Kotilaivaston lentotukialusten pelastusalukseksi, missä tehtävässä se palveli koko sotien välisen ajan. Syyskuussa 1939 sodan uhan lisääntyessä alus siirrettiin Portsmouthiin sijoitettuun 16. hävittäjälaivueeseen suojaamaan saattueita ja sukellusveneiden torjuntaan.^[1]

Alus suojasi 7. syyskuuta joukkojenkuljetussaattuetta Portsmouthista Cherbourgiin. Se suojasi 13. syyskuuta Kanaalin läpi HMS Venomousin kanssa saattuetta MB2. Seuraavana päivänä samat alukset suojasivat saattuetta DB2 Kanaalissa. Marraskuussa se siirrettiin Noren alaisuuteen suojaamaan Pohjanmeren saattueita.^[1]

Tammikuussa 1940 alus siirrettiin 18. hävittäjälaivueeseen läntisen reitin alaisuuteen (engl. Western Approaches Command). Alus lähti merelle 20. helmikuuta kohdatakseen Gibraltarilta matkanneen saattueen HG19F, jonka suojana olleet kaksi Ranskan laivaston hävittäjää oli tarkoitus vapauttaa. Se otti seuraavana päivänä vastuun saattueen suojaamisesta. Alus erkani 23. helmikuuta saattueesta sen saavuttua Liverpooliin.^[1]

Saksan hyökättyä Norjaan alus siirrettiin 8. huhtikuuta Kotilaivastoon, missä sen tehtävänä oli Norjaan matkanneiden saattueiden suojaaminen. Alus liitettiin 12. toukokuuta Narvikin valtausta varten osastoon, johon kuuluivat taistelulaiva HMS Resolution, risteilijät HMS Aurora, HMS Effingham ja HMS Vindictive, hävittäjät HMS Fame, HMS Basilisk, HMS Havelock ja HMS Somali sekä sukellusveneverkonlaskija HMS Protector. Seuraavana päivänä alus tulitti maihinnoustaessa Bjerkvikissä maakohteita, minkä jälkeen se irrotettiin osastossa. Se palasi suojaamaan saattueita.^[1]

Wren liitettiin 25. kesäkuuta Noren alaisuudessa olevaan 16. hävittäjälaivueeseen Harwichiin suojaamaan saattueita. Alus suojasi 27. heinäkuuta yhdessä HMS Montrosen kanssa kuutta miinanraivaustroolaria Suffolkin Aldeburghin edustalla. Osasto joutui viidentoista syöksypommittajan hyökkäyksen kohteeksi. Alus vaurioitui useista lähelle osuneista pommeista, jotka aiheuttivat aluksella suuren vuodon vedenpitävien seinien petettyä. Se upposi nopeasti, jolloin 37 miehistönjäsentä sai surmansa.^[1]

• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
• Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7 (englanniksi)
• Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9 (englanniksi)
• Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)