Wikipedia

Enkeli

Raamatussa ja Koraanissa Jumalan tahdon ilmoittajana esiintyvä taivaallinen henkiolento
Tämä artikkeli käsittelee taivaallista henkiolentoa. Sanan muista merkityksistä katso Enkeli (täsmennyssivu).

Enkeli ( m.kreik. ἄγγελος, angelos, sanansaattaja[1]) on Raamatussa ja Koraanissa Jumalan tahdon ilmoittajana esiintyvä taivaallinen henkiolento. Enkelit kuuluvat juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin. Myös uusissa uskonnollisissa henkisyyttä korostavissa liikkeissä (kuten new age) viitataan usein enkeleihin.

Arkkienkeli Mikael Guido Renin maalauksessa.
Nykyaikaisessa enkelikuvastossa on vaikutteita antiikin taiteesta. Seireenipatsas 300-luvulta eaa.

Enkelit toimivat "joko" Jumalan sanansaattajana, jolloin enkelit tuovat ihmisille ilmoituksia Jumalalta, tai taivaallisena hoviväkenä tai sotajoukkona. Taiteessa enkelit kuvataan usein naisina tai naismaisina hahmoina. Vanhassa testamentissa enkelit kuvataan joskus yksinkertaisesti "miehinä", joskus myös "ruhtinaina", kun taas esim. Raamattu kuvaa mm. arkkienkeli Gabrielin yksinkertaisesti miehen muotoiseksi olennoksi[2] — ei siis suoranaisesti ihmiseksi kuten taiteilijat asian ilmaisevat.

Vanhimmissa maalauksissa enkelit näyttävät nuorilta miehiltä. Siivet lisättiin antiikin taiteen vaikutuksesta, jotta enkelit voisi erottaa ihmisistä.[3]

Taivaasta karkotettuja enkeleitä kutsutaan langenneiksi enkeleiksi.

Enkelihierarkiat

muokkaa
Pääartikkeli: Enkelihierarkia

Joidenkin lähteiden mukaan enkelien hierarkiaan kuuluu yhdeksän luokkaa. Dante mainitsee runoelmassaan Jumalainen näytelmä ne seuraavassa järjestyksessä (suom. Elina Vaara): serafit, kerubit, istuimet, mahdit, voimat, vallat, päät, arkkienkelit ja viesti-enkelit. Dante tukeutui Pseudo-Dionysios Areopagitan teoksessaan Taivaalliset hierarkiat kuvaamaan enkelioppiin, joka perustuu Raamatussa mainittuihin enkeliryhmiin.[3]

Tunnetuimmat enkeliryhmät ovat:

Nimeltä tunnettuja enkeleitä

muokkaa
 
Enkeliveistos Kalevankankaan hautausmaalla.

Angelologia

muokkaa
Pääartikkeli: Angelologia

Systemaattisesti esitettyä käsitystä enkeleistä kutsutaan angelologiaksi eli enkeliopiksi. Jo juutalaisuuteen on sisältynyt uskonnon sisäinen loogisesti järjestetty käsitys enkeleistä. Tätä on sittemmin kehittänyt sekä kristillinen kirkko että islam.

Kristinuskoon sisältyviä käsityksiä enkeleistä eli angelologiaa voi tutkia teologisista oppiaineista dogmatiikassa. Teoksessaan Summa Theologica Tuomas Akvinolainen (1125–1274) kirjoitti laajasti enkeleistä. Teoksen nämä osat on suomennettu omana kirjanaan.[4]

Enkelit islamissa

muokkaa
Pääartikkeli: Enkelit islaminuskossa
 
Kuolemanenkeli Israfil puhaltaa pasuunaan Viimeisen tuomion merkiksi

Enkelin arabiankielinen nimi malak tarkoittaa kreikkalaisen vastineensa mukaisesti sanansaattajaa. Islamissa enkeleillä on tärkeä asema, sillä katsotaan, että Muhammed sai Koraanin enkeli Gabrielin välityksellä.[5] Se, joka kieltää uskon enkeleihin, on luopunut islamista ja ansaitsee kuolemantuomion. [6]

Enkeleitten merkitystä islamissa korostaa se, että Jumala on transsendenttinen eikä häntä voi nähdä tai kuulla kuten kristinuskossa. Pyhyyden tuominen läsnäolevaksi jää sen takia enkelien harteille. Vaikka islam kieltää kristinuskon kolminaisuusopin, Jumalan kolme ulottuvuutta ilmenevät myös islamissa, mutta vain eri tavalla: Jumalan sanan tai Jeesuksen tilalla on Koraani, kun taas Pyhän Hengen korvaajia ovat enkelit. [7]

Enkeleiden tehtävät ovat samanlaisia kuin kristinuskossa, mutta tärkeimmät liittyvät eskatologiaan: enkelit pitävät kirjaa ihmisten teoista Viimeistä tuomiota varten, ja kuoleman enkeli ottaa Jumalan luvalla ihmiseltä hengen.[5] Gabriel ja Mikail valvovat Viimeisen tuomion toteutumista.[8] Viestien kuljettaminen on etenkin Gabrielin tehtävä. Siunaavat enkelit vierailevat ihmisten luona, mutta eivät astu taloon, jossa on esittäviä kuvia, koira tai sukupuoliyhteyden jälkeen rituaalisesti epäpuhdas ihminen. [9]

Enkeleillä on siivet, joillakin useita pareja. Enkelit voivat esiintyä ihmisen hahmossa.[5] Enkeleiden ruumis on valoa ja voi saada monia muotoja.[10]

Enkelien lukumäärän tietää vain Jumala. Seitsemässä taivaassa ei kuitenkaan ole yhtään jalansijaa, missä ei olisi enkeliä rukoilemassa joko seisaallaan, polvistuneena tai heittäytyneenä maahan.[10] Kaikki enkelit ovat miespuolisia.[11]

Muslimien on tunnettava kymmenen enkeliä. He ovat:

  • Jibril (Gabriel)
  • Mikail
  • Israfil
  • Azrail
  • Munkar
  • Nakir
  • Ridwan
  • Malik
  • ja kaksi nimetöntä kirjurienkeliä, jotka merkitsevät muistiin ihmisen hyvät ja pahat teot.[6]

Munkar ja Nakir hoitavat synkkää tehtävää. Kuoltuaan ihminen saa heidät haudassa vieraakseen. Munkar ja Nakir kuulustelevat vainajaa hänen uskostaan Muhammediin (ei siis Jumalaan). Enkelit alkavat kiduttaa kuollutta, jos tämän vastaukset eivät kelpaa. Uskottomien kidutus alkaa näin ollen heti kuoleman jälkeen.[12][13]

Malik on Helvetin ylivartija. Hänen alaisuudessaan on 19 (tai 70) enkeliä, sillä Helvetissä järjestystä pitävät enkelit eivätkä demonit. [14] Israfil on enkeli, joka Viimeisellä tuomiolla puhaltaa pasuunaan, "jolloin kaikki, jotka ovat taivaassa tai maassa, vaipuvat tiedottomina maahan paitsi ne, jotka Jumala säästää" (Koraani 39:68). [15]

Islamissa Saatana (Iblis) ei yleisimmän käsityksen mukaan ole langennut enkeli vaan kuuluu toiseen luokkaan mytologisia hahmoja; hän on jinni eli demoni. Jumala teki jinnit savuttomasta tulesta, kun ihmiset luotiin maasta ja enkelit valosta.[16] Kaikki jinnit eivät ole pahoja, vaan saattavat ihmisten tapaan olla myös hyviä ja kääntyä islamiin. Muhammad lähetettiin profeetaksi paitsi ihmisille myös jinneille.[17]

Enkeliusko

muokkaa
Pääartikkeli: Enkeliusko

Enkeliusko tai enkelihenkisyys on uushenkisyyden eli new agen tai kansanuskon muoto, jossa uskotaan enkeleihin ja koetaan enkelikokemuksilla olevan myönteistä vaikutusta omaan arkielämään.[18] Se on 2000-luvulla suosiotaan kasvattanut globaali ilmiö, joka on tullut Suomeen erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kautta.[19]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology. McLean VA: Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7 (englanniksi)
  • Tuomas Akvinolainen: Enkelit ja filosofia. Suomentanut Reijo Työrinoja. Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-125-4

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἄγγελος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. Viitattu 4.2.2009. (englanniksi)
  2. ↑ Dan. 8:15
  3. ↑ a b Enkeli (Arkistoitu – Internet Archive) evankelis-luterilaisen kirkon sanasto
  4. ↑ Tuomas Akvinolainen, 2021
  5. ↑ a b c Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology, s. 93. Isaac Publishing, 2013.
  6. ↑ a b Keller 2017, s. s. 109 (f1.3)
  7. ↑ Sookhdeo, 2013, s. 95
  8. ↑ Sookhdeo, 2013, s. 292
  9. ↑ If the angels do not approach the dead body of a kaafir, then how can he be questioned in the grave? 175212 1.6.2012. Islam Question & Answer.
  10. ↑ a b Keller (toim.) 2017, s. 810 (u3.3)
  11. ↑ Sookhdeo, 2013, s. 96
  12. ↑ Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 150–157
  13. ↑ Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology, s. 109, 237. Isaac Publishing, 2013.
  14. ↑ Sookhdeo, 2013, s. 320
  15. ↑ What is meant by the blowing of the Trumpet? Islam Question & Answer. 16.11.2003.
  16. ↑ Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology, s. 113. Isaac Publishing, 2013.
  17. ↑ Sookhdeo, 2013, s. 114
  18. ↑ Antti Palomaa: Tutkija: Enkelit tuovat niihin uskovien arkeen lohtua ja lumoa Yle uutiset. 16.3.2014. Viitattu 12.6.2018.
  19. ↑ Ramstedt, Tommy & Utriainen, Terhi (toimittaneet Illman, Ruth et al.): Monien uskontojen ja katsomusten Suomi, s. 220–221. Kirkon tutkimuskeskus, 2014. ISBN 978-951-693-358-3

Kirjallisuutta

muokkaa

Teologista ja akateemista kirjallisuutta

muokkaa
  • Rees, Valery: From Gabriel to Lucifer: A Cultural History of Angels. London: I. B. Tauris, 2013. ISBN 978-1-84885-372-0
  • Seppälä, Serafim: Taivaalliset voimat: Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa. Helsinki: Kirjapaja, 2016. ISBN 978-952-288-089-5

Enkelit taiteessa

muokkaa
  • Itkonen, Satu: Enkelin kosketus: Ikkuna suomalaiseen taiteeseen. Helsinki: Kirjapaja, 2002. ISBN 951-625-843-3

Muita teoksia

muokkaa
  • Hjelt, Marjut (toim.): Enkelivuosi. Helsinki: Nemo, 2006. ISBN 952-5613-18-6
  • Kauhanen, Ulla: Enkelin siipien havinaa. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-101-5
  • Kauhanen, Ulla: Enkelivaloa. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-306-4
  • Ramstadius, Nina (koonnut): Enkeli lensi ohi: Suomalaisten enkelikokemuksia. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6899-0
  • Seppälä, Olli: Näkymättömän hipaisu: Enkelit ennen ja nyt. Helsinki: Kirjapaja, 1995. ISBN 951-625-308-3
  • Seppälä, Olli: Maan ja taivaan enkelit. Helsinki: Kirjapaja, 1998. ISBN 951-625-525-6
  • Seppälä, Olli & Seppälä, Ullamaija (toim.): Enkeli tuli luokseni: Suomalaisia kokemuksia. Helsinki: Kirjapaja, 1999. ISBN 951-625-632-5
  • Seppälä, Olli: Enkeli: Taivaallinen sanansaattaja. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-968-5
  • Mustonen, Esko: Enkelten maailma: Suojelusenkeleistä langenneisiin enkeleihin. Helsinki: Aquarian, 1994. ISBN 951-8975-28-0

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta enkeli.


 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Enkeli&oldid=22773970”