Vapaa Taidekoulu

Vapaassa Taidekoulussa voi opiskella ammattiinvalmistavissa opinnoissa, jotka kestävät neljä vuotta.

Ensimmäisellä vuosikurssilla perehdytään kuvallisen ajattelun perusteisiin. Piirustuksella on tärkeä rooli opetuksessa. Maalauksen perusasioita opiskellaan havainnon pohjalta. Perehdytään öljyvärimaalauksen tekniikoihin. Vuosikurssi koostuu teemallisista keskimäärin kahden viikon pituisista opetusjaksoista. Ensimmäisen vuosikurssin väriopetusta täydentää Josef Albersin värien vuorovaikutustutkimuksiin perustuva intensiivikurssi. Opintoihin sisältyy sommittelun peruskurssi. Materiaalioppia opiskellaan kahden viikon intensiivisellä pohjustuskurssilla.

Ensimmäiseltä vuosikurssin noin 25 opiskelijasta valitaan noin 10–13 opiskelijaa jatkamaan opintojaan II–IV vuosikursseille. Toiselle vuosikurssille jatkavat opiskelijat suorittavat neljän vuoden aikana taidemaalauksen ammattiopinnot.

Toisella vuosikurssilla laajennetaan öljyvärimaalauksen materiaaliopin tuntemusta ja perehdytään myös maalaustaiteen muihin tekniikoihin. Sekä akvarelli- että temperamaalauksesta järjestetään kahden viikon intensiivikurssit vierailevien opettajien johdolla. Lisäksi ensimmäisellä vuosikurssilla annettua väriopetusta täydennetään kahden viikon intensiivisellä jatkokurssilla. Opintoihin sisältyy sommittelun jatkokurssi.

Kolmannen vuosikurssin päätavoite on kannustaa opiskelijaa omaehtoiseen työskentelyyn ja auttaa häntä löytämään oma käsialansa. Pääsääntöisesti kolmen opettajan vuorovaikutuksessa opiskelijaa tuetaan etsimään omat, henkilökohtaiset ratkaisunsa. Kolmannella vuosikurssilla opiskelija oppii taiteellisen työskentelyn ohella myös käytännön taitoja taiteilijana toimimisessa sekä taiteilijan roolista yhteiskunnassa.

Neljännen vuosikurssin opiskelijoiden työskentelyä ohjaavat yksilöllisesti erikseen nimettävät taiteilijamentorit. Muutoin opiskelu on itsenäistä.

Lopputyöprosessiin kuuluvat seminaarikeskustelut, joiden alustajina toimivat neljännen vuosikurssin opiskelijat. Tavoitteena on kehittää opiskelijan sanallisia taitoja: kykyä ilmentää ja jäsentää oman taiteensa sisältöä ja työskentelynsä lähtökohtia sekä synnyttää laadukasta taidekeskustelua.

Käytännössä koko viimeinen lukuvuosi kuluu suurelta osin loppunäyttelyteosten työstämisen ohella näyttelyn käytännön järjestelyn – viestinnän, ripustamisen suunnittelun, rahoituksen hankkimisen yms. parissa.^[3]

Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Maalauksen ensimmäisen vuoden opiskelijat valitaan keväisin pidettävältä maalauskurssilta (25 opiskelijaa). Valinta perustuu kurssin aikana tehtyjen töiden ja niissä havaittavan kehityksen motivoituneisuuden arviointiin. Toiselle vuosikurssille valitaan ensimmäisen vuoden opiskelumenestyksen perusteella.

Vapaa Taidekoulu järjestää kaikille avoimia taidekursseja. Näitä ovat syys- ja kevätkaudella järjestettävät elävän mallin piirustuskurssit, piirustuksen intensiivikurssi sekä akvarellimaalauskurssi. Piirustuksen intensiivikurssi kestää yhden viikonlopun ajan. Muut kurssikokonaisuudet kokoontuvat kerran viikossa kaikkiaan kymmenen kertaa.

Piirustuskursseilla piirretään elävää mallia. Akvarellimaalauskurssilla puolestaan maalataan elävää mallia, lisäksi joillain kurssikerroilla on asetelmamaalausta, sekä sään salliessa maisemamaalausta Kaapelitehtaan lähialueella.^[4]

Vapaa Taidekoulun erityispiirteenä on vahva keskittyminen maalaukseen. Koulu haluaa antaa opiskelijalle voimakkaan oman näkemisen ja värien vaikuttavuuden kokemuksen tukemaan opiskelijan oman yksilöllisen ilmaisun kehittymistä. Vapaa Taidekoulu suhtautuu avoimesti taiteen eri ilmenemismuotoihin, mutta opetuksen keskipisteenä on oma erikoisala, maalaustaide.^[5]

Lukuvuonna 2022–2023 vastuuopettajina Vapaassa Taidekoulussa toimivat Elina Merenmies (koulun rehtori) ja Hannaleena Heiska (apulaisrehtori vuoden 2023 alusta alkaen) sekä Pauliina Turakka Purhonen, Siiri Haarla, Aki Turunen, Jukka Korkeila ja Aura Hakuri. Jokaiselle vuosikurssille järjestetään myös taidehistorian luentoja, joista vastaavat Janika Aho ja Fanny Johansson-Stockford.

Koulu tarjoaa opiskelijoille neljän lukuvuoden aikana mahdollisuuden pitää sekä yksityisiä että ryhmänäyttelyitä. Omia näyttelyitään opiskelijoilla on mahdollisuus pitää muun muassa koulun tiloissa toimivassa Galleria Vaagassa. Lisäksi lukukausittain opiskelijat saavat mahdollisuuden osallistua eriaiheisiin ryhmänäyttelyihin. Esimerkiksi kesällä 2022 Vapaa Taidekoulu järjesti yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa kolmen näyttelyn kokonaisuuden Glasshouse Helsingissä. Opinnot huipentuvat Vapaa-lopputyönäyttelyyn. Lopputyönäyttely on ripustettu viime vuosina sekä fyysisenä että virtuaalisena.^[6]

Vapaa Taidekoulu – Fria Målarskolan perustettiin loppuvuodesta 1934 Maire Gullichsenin aloitteesta ja se aloitti toimintansa tammikuussa 1935. Koulu oli ranskalaisen modernin maalaustaiteen periaatteiden puolustaja. Maire Gullichsenilla oli runsaasti perintövaroja hänen isänsä Walter Ahlströmin kuoltua vuonna 1931, joten taloudellisessa mielessä koulun käynnistäminen oli turvattua.

Maire Gullichsenin ajatuksena oli perustaa Helsinkiin taidekoulu, joka muistutti Pariisin vapaita, periaatteessa kaikille avoimia ”akatemioita”. Häntä ei miellyttänyt Suomen koulumainen ja akateeminen opetus, jossa aloitettiin jäljentämällä kipsimalleja.

Koulun opetus alkoi 15. tammikuuta 1935 Eteläranta 14:ssä sijainneessa ateljeehuoneistossa. Melko pian siirryttiin Ullanlinnankatu 1:een ja sieltä vuonna 1937 avarampiin tiloihin Kasarmikadulle, Ahlström Oy:n omistamaan Teollisuuspalatsiin, joka tunnetaan paremmin niin sanottuna Savoyn talona. Toukokuussa 1952 pidettiin kokous, jossa koulun perustaja Maire Gullichsen halusi siirtää koulun toiminnan laajemmalle pohjalle. Perustettiin Vapaan Taidekoulun kannatusyhdistys. Koulu muutti vuonna 1990 nykyisiin tiloihin Kaapelitehtaalle.^[7] Tätä ennen vuodesta 1974 alkaen lisätilaa vuokrattiin Suomenlinnasta helpottamaan tila-ahtautta.

Vuonna 1971 Vapaasta Taidekoulusta tuli monivuotinen taidemaalarin ammattiin valmistava koulu.^[8]

Koulussa opiskelleita taidemaalareita ovat esimerkiksi Carl Wargh, Tove Jansson, Sigrid Schauman, Unto Pusa, Sulho Sipilä, Signe Yletyinen, Torger Enckell, Tor Arne, Carolus Enckell, Timo Valjakka, Raili Tang, Risto Suomi, Eija-Liisa Ahtila ja Mari Sunna.^[9]

Vapaan Taidekoulun rehtorit vuodesta 1958 alkaen.

• 1958–1961, 1965–1966 Unto Pusa
• 1961–1964 Torger Enckell
• 1966–1987 Tor Arne
• 1988–1989, 1990–1995 Carolus Enckell
• 1989–1990 Ilmari Rautio
• 1995–1998 Päivi Björkenheim
• 1998–2005 Reijo Viljanen
• 2005–2006 Janne Räisänen (nimikkeellä taiteellinen johtaja)
• 2006–2013 Pekka Hepoluhta (nimikkeellä taiteellinen johtaja)
• 2014–2016 Sari Tenni
• 2017–2019 Paavo Paunu
• 2020– Elina Merenmies

• Josef Albers: Värien vuorovaikutus. Vapaa Taidekoulu, 1978. ISBN 951-95982-3-5
• Hans Hoffmann: Esseitä. Vapaa Taidekoulu, 1983. ISBN 951-99353-2-0
• Josef Albers: Taito Nähdä. Vapaa Taidekoulu, 1985. ISBN 951-99619-0-9
• Tor Arne, Carolus Enckell, Markku Komonen, Seppo Niinivaara, Juhani Pallasmaa: Näkemisen kentät. Vapaa Taidekoulu, 1985. ISBN 951-95982-0-0
• Agnes Martin: Hiljaisuus taloni lattialla. Vapaa Taidekoulu, 1990. ISBN 951-95982-1-9
• Ad Reinhardt: Taide taiteena. Vapaa Taidekoulu, 1995. ISBN 951-95982-4-3
• Carolus Enckell, Pekka Hepoluhta, Juan Antonio Muro, Juhani Pallasmaa, Tarja Djateu, Reijo Viljanen: Voisitko nähdä näin? Vapaa Taidekoulu, 2011. ISBN 978-951-95982-6-0

• Maire Gullichsen
• Kaapelitehdas

• Erkki Anttonen, Tuula Karjalainen, Erik Kruskopf, Aino-Maija Luukkonen, Pertti Pitkonen, Helena Woirhaye: Kyse on aikamme taiteesta. Porin taidemuseo ja Maire Gullichsenin taidesäätiö, 2007. ISBN 978-952-5648-04-1

• Vapaa Taidekoulun verkkosivut