voittaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form voittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

voittamassa

—

elative

voittamasta

—

illative

voittamaan

—

adessive

voittamalla

—

abessive

voittamatta

—

instructive

voittaman

voitettaman

4th³

verbal noun

voittaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	voittamaisillani	voittamaisillamme
2nd	voittamaisillasi	voittamaisillanne
3rd	voittamaisillaan voittamaisillansa

Derived terms

adjectives

voittamaton

nouns

compounds

torjuntavoittaja

Anagrams

aitovat

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *voittadak, equivalent to voija (“to be able to”) +‎ -ttaa. Cognates include Finnish voittaa and Estonian võita.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋoi̯tːɑː/, [ˈʋo̞i̯tːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋoi̯tːɑː/, [ˈʋo̞i̯tːɑː]
Rhymes: -oi̯tːɑː
Hyphenation: voit‧taa

Verb

voittaa

(intransitive) to win
(transitive) to conquer
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
  Sitä on tarvis i sitä vart, jot tiitää, kuin inmihiin omal tööl voittaa loontoa i polzuittaa sitä itsen hyväks.
  It is also necessary for knowing how the human with his own work conquers the nature and uses it for his own good.

Conjugation

Conjugation of voittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voitan	en voita	1st singular	oon voittant, oon voittanut	en oo voittant, en oo voittanut
2nd singular	voitat	et voita	2nd singular	oot voittant, oot voittanut	et oo voittant, et oo voittanut
3rd singular	voittaa	ei voita	3rd singular	ono voittant, ono voittanut	ei oo voittant, ei oo voittanut
1st plural	voitamma	emmä voita	1st plural	oomma voittaneet	emmä oo voittaneet
2nd plural	voitatta	että voita	2nd plural	ootta voittaneet	että oo voittaneet
3rd plural	voittaat¹⁾, voittavat²⁾, voitetaa	evät voita, ei voiteta	3rd plural	ovat voittaneet	evät oo voittaneet, ei oo voitettu
impersonal	voitetaa	ei voiteta	impersonal	ono voitettu	ei oo voitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voitin	en voittant, en voittanut	1st singular	olin voittant, olin voittanut	en olt voittant, en olt voittanut
2nd singular	voitit	et voittant, et voittanut	2nd singular	olit voittant, olit voittanut	et olt voittant, et olt voittanut
3rd singular	voitti	ei voittant, ei voittanut	3rd singular	oli voittant, oli voittanut	ei olt voittant, ei olt voittanut
1st plural	voitimma	emmä voittaneet	1st plural	olimma voittaneet	emmä olleet voittaneet
2nd plural	voititta	että voittaneet	2nd plural	olitta voittaneet	että olleet voittaneet
3rd plural	voittiit¹⁾, voittivat²⁾, voitettii	evät voittaneet, ei voitettu	3rd plural	olivat voittaneet	evät olleet voittaneet, ei olt voitettu
impersonal	voitettii	ei voitettu	impersonal	oli voitettu	ei olt voitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittaisin	en voittais	1st singular	olisin voittant, olisin voittanut	en olis voittant, en olis voittanut
2nd singular	voittaisit, voittaist¹⁾	et voittais	2nd singular	olisit voittant, olisit voittanut	et olis voittant, et olis voittanut
3rd singular	voittais	ei voittais	3rd singular	olis voittant, olis voittanut	ei olis voittant, ei olis voittanut
1st plural	voittaisimma	emmä voittais	1st plural	olisimma voittaneet	emmä olis voittaneet
2nd plural	voittaisitta	että voittais	2nd plural	olisitta voittaneet	että olis voittaneet
3rd plural	voittaisiit¹⁾, voittaisivat²⁾, voitettais	evät voittais, ei voitettais	3rd plural	olisivat voittaneet	evät olis voittaneet, ei olis voitettu
impersonal	voitettais	ei voitettais	impersonal	olis voitettu	ei olis voitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	voita	elä voita	2nd singular	oo voittant, oo voittanut	elä oo voittant, elä oo voittanut
3rd singular	voittakoo	elköö voittako	3rd singular	olkoo voittant, olkoo voittanut	elköö olko voittant, elköö olko voittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	voittakaa	elkää voittako	2nd plural	olkaa voittaneet	elkää olko voittaneet
3rd plural	voittakoot	elkööt voittako, elköö voitettako	3rd plural	olkoot voittaneet	elkööt olko voittaneet, elköö olko voitettu
impersonal	voitettakkoo	elköö voitettako	impersonal	olkoo voitettu	elköö olko voitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	voittanen	en voittane
2nd singular	voittanet	et voittane
3rd singular	voittanoo	ei voittane
1st plural	voittanemma	emmä voittane
2nd plural	voittanetta	että voittane
3rd plural	voittanoot	evät voittane, ei voitettane
impersonal	voitettannoo	ei voitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		voittaa	present	voittava	voitettava
2nd	inessive	voittajees	past	voittant, voittanut	voitettu
2nd	instructive	voittaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (voittakaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	voittamaa
	inessive	voittamaas
	elative	voittamast
	abessive	voittamata
4th	nominative	voittamiin
	partitive	voittamista, voittamist

Derived terms

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 677

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References