suhteellinen

suhde (“relation”) +‎ -llinen. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1835.

• IPA^(key): /ˈsuhteːlːinen/, [ˈs̠uxt̪e̞ːlˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Hyphenation^(key): suh‧teel‧li‧nen

suhteellinen (comparative suhteellisempi, superlative suhteellisin)

1. relative, comparative (approximated by comparison)

   Synonyms: verrannollinen, relatiivinen, (archaic) verrallinen

   Coordinate term: absoluuttinen (“absolute”)

   suhteellinen etu ― comparative advantage

   suhteellinen kosteus ― relative humidity

   suhteellinen lämpötila ― relative temperature

2. proportional, proportionate, commensurate

   Antonym: suhteeton

3. (typography) proportional

• “suhteellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03