requiem

• IPA^(key): /ˈɹɛ.kwi.əm/, /ˈɹɛ.kwi.ɛm/
• Hyphenation: re‧qui‧em

• Audio (General Australian):

  (file)

• Audio (US):

  (file)

From Middle English requiem, from Latin requiem, the first word of the introit for the traditional requiem mass, an alternative accusative case of Latin requiēs (“rest, repose”), from re- (“again”) + quiēs (“rest, quiet”).

requiem (plural requiems)

1. A mass (especially Catholic) to honor and remember a dead person.
2. A musical composition for such a mass.
3. A piece of music composed to honor a dead person.
4. (obsolete) Rest; peace.

• dirge, elegy, threnody – funeral songs

• requiem mass

• requiescat
• See related terms of quiet

From French requin, altered by association with Etymology 1, above.

requiem (plural requiems)

1. A large or dangerous shark, specifically, (zoology) a member of the family Carcharhinidae.
   • 1973, Patrick Buchanan, A Requiem of Sharks:

     Any man-eater is called a requiem.

• requiem shark

Ultimately from Latin requiem.

• IPA^(key): /rekjem/ [re.kjẽm], /rekiem/ [re.ki.ẽm]
• Rhymes: -ekjem, -iem

requiem inan

1. requiem (mass)
2. requiem (musical composition)

• “requiem”, in Euskaltzaindiaren Hiztegia [Dictionary of the Basque Academy], Euskaltzaindia

• IPA^(key): [ˈrɛkvɪjɛm]

requiem n (indeclinable)

1. Alternative form of rekviem

< Latin requiem

• IPA^(key): /ˈrekʋiem/, [ˈre̞kʋie̞m]

requiem

1. requiem (mass or composition)

Inflection of requiem (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		requiem	requiemit
genitive		requiemin	requiemien
partitive		requiemiä	requiemejä
illative		requiemiin	requiemeihin
		singular	plural
nominative		requiem	requiemit
accusative	nom.	requiem	requiemit
	gen.	requiemin
genitive		requiemin	requiemien
partitive		requiemiä	requiemejä
inessive		requiemissä	requiemeissä
elative		requiemistä	requiemeistä
illative		requiemiin	requiemeihin
adessive		requiemillä	requiemeillä
ablative		requiemiltä	requiemeiltä
allative		requiemille	requiemeille
essive		requieminä	requiemeinä
translative		requiemiksi	requiemeiksi
abessive		requiemittä	requiemeittä
instructive		—	requiemein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of requiem (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative requiemini requiemini accusative nom. requiemini requiemini gen. requiemini genitive requiemini requiemieni partitive requiemiäni requiemejäni inessive requiemissäni requiemeissäni elative requiemistäni requiemeistäni illative requiemiini requiemeihini adessive requiemilläni requiemeilläni ablative requiemiltäni requiemeiltäni allative requiemilleni requiemeilleni essive requieminäni requiemeinäni translative requiemikseni requiemeikseni abessive requiemittäni requiemeittäni instructive — — comitative — requiemeineni second-person singular possessor singular plural nominative requiemisi requiemisi accusative nom. requiemisi requiemisi gen. requiemisi genitive requiemisi requiemiesi partitive requiemiäsi requiemejäsi inessive requiemissäsi requiemeissäsi elative requiemistäsi requiemeistäsi illative requiemiisi requiemeihisi adessive requiemilläsi requiemeilläsi ablative requiemiltäsi requiemeiltäsi allative requiemillesi requiemeillesi essive requieminäsi requiemeinäsi translative requiemiksesi requiemeiksesi abessive requiemittäsi requiemeittäsi instructive — — comitative — requiemeinesi first-person plural possessor singular plural nominative requiemimme requiemimme accusative nom. requiemimme requiemimme gen. requiemimme genitive requiemimme requiemiemme partitive requiemiämme requiemejämme inessive requiemissämme requiemeissämme elative requiemistämme requiemeistämme illative requiemiimme requiemeihimme adessive requiemillämme requiemeillämme ablative requiemiltämme requiemeiltämme allative requiemillemme requiemeillemme essive requieminämme requiemeinämme translative requiemiksemme requiemeiksemme abessive requiemittämme requiemeittämme instructive — — comitative — requiemeinemme second-person plural possessor singular plural nominative requieminne requieminne accusative nom. requieminne requieminne gen. requieminne genitive requieminne requiemienne partitive requiemiänne requiemejänne inessive requiemissänne requiemeissänne elative requiemistänne requiemeistänne illative requiemiinne requiemeihinne adessive requiemillänne requiemeillänne ablative requiemiltänne requiemeiltänne allative requiemillenne requiemeillenne essive requieminänne requiemeinänne translative requiemiksenne requiemeiksenne abessive requiemittänne requiemeittänne instructive — — comitative — requiemeinenne third-person possessor singular plural nominative requieminsä requieminsä accusative nom. requieminsä requieminsä gen. requieminsä genitive requieminsä requiemiensä partitive requiemiään requiemiänsä requiemejään requiemejänsä inessive requiemissään requiemissänsä requiemeissään requiemeissänsä elative requiemistään requiemistänsä requiemeistään requiemeistänsä illative requiemiinsä requiemeihinsä adessive requiemillään requiemillänsä requiemeillään requiemeillänsä ablative requiemiltään requiemiltänsä requiemeiltään requiemeiltänsä allative requiemilleen requiemillensä requiemeilleen requiemeillensä essive requieminään requieminänsä requiemeinään requiemeinänsä translative requiemikseen requiemiksensä requiemeikseen requiemeiksensä abessive requiemittään requiemittänsä requiemeittään requiemeittänsä instructive — — comitative — requiemeineen requiemeinensä

• IPA^(key): /ʁe.kɥi.jɛm/, /ʁe.kwi.jɛm/

• Audio:

  (file)

• Audio (Switzerland):

  (file)

requiem m (plural requiems)

1. requiem

• “requiem”, in Trésor de la langue française informatisé [Digitized Treasury of the French Language], 2012.

From Latin requiem [​aeternam dōnā eīs, Domine​] (“Grant them eternal rest, O Lord”).

• IPA^(key): /ˈrɛ.kwjem/^[1]
• Rhymes: -ɛkwjem
• Hyphenation: rè‧quiem

requiem m (invariable)

1. requiem

• requie
• messa funebre
• messa da requiem
• onoranze funebri

• (Classical Latin) IPA^(key): /ˈre.kʷi.em/, [ˈrɛkʷiɛ̃ˑ]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈre.kwi.em/, [ˈrɛːkwiem]

requiem

1. accusative singular of requiēs

From Latin requiem, the first word of the introit for the traditional requiem mass.

• IPA^(key): /ˈrɛkwiɛm/

requiem (Late Middle English)

1. requiem (mass for commemoration of the dead)
2. (rare) death, eternal peace

• English: requiem
• Scots: requiem (obsolete)

• “requiem, n.”, in MED Online, Ann Arbor, Mich.: University of Michigan, 2007.

• rekwiem

Unadapted borrowing from Latin requiem.

• IPA^(key): /rɛˈkfi.ɛm/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -iɛm
• Syllabification: re‧qui‧em

requiem n (indeclinable)

1. (music) requiem (musical composition composed for such a mass)
2. (Roman Catholicism) requiem (mass to honor and remember a dead person)

• requiem in Polish dictionaries at PWN

• Hyphenation: re‧qui‧em

requiem m (plural requiens)

1. Alternative spelling of réquiem