Finnish

edit

Etymology

edit

kuiku- +‎ -illa

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkui̯kui̯lːɑˣ/, [ˈkui̯kui̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uikuilːɑ
  • Syllabification(key): kui‧kuil‧la

Verb

edit

kuikuilla (informal, intransitive, transitive, usually atelic)

  1. to watch curiously and by straining the neck

Conjugation

edit
Inflection of kuikuilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuikuilen en kuikuile 1st sing. olen kuikuillut en ole kuikuillut
2nd sing. kuikuilet et kuikuile 2nd sing. olet kuikuillut et ole kuikuillut
3rd sing. kuikuilee ei kuikuile 3rd sing. on kuikuillut ei ole kuikuillut
1st plur. kuikuilemme emme kuikuile 1st plur. olemme kuikuilleet emme ole kuikuilleet
2nd plur. kuikuilette ette kuikuile 2nd plur. olette kuikuilleet ette ole kuikuilleet
3rd plur. kuikuilevat eivät kuikuile 3rd plur. ovat kuikuilleet eivät ole kuikuilleet
passive kuikuillaan ei kuikuilla passive on kuikuiltu ei ole kuikuiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuikuilin en kuikuillut 1st sing. olin kuikuillut en ollut kuikuillut
2nd sing. kuikuilit et kuikuillut 2nd sing. olit kuikuillut et ollut kuikuillut
3rd sing. kuikuili ei kuikuillut 3rd sing. oli kuikuillut ei ollut kuikuillut
1st plur. kuikuilimme emme kuikuilleet 1st plur. olimme kuikuilleet emme olleet kuikuilleet
2nd plur. kuikuilitte ette kuikuilleet 2nd plur. olitte kuikuilleet ette olleet kuikuilleet
3rd plur. kuikuilivat eivät kuikuilleet 3rd plur. olivat kuikuilleet eivät olleet kuikuilleet
passive kuikuiltiin ei kuikuiltu passive oli kuikuiltu ei ollut kuikuiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuikuilisin en kuikuilisi 1st sing. olisin kuikuillut en olisi kuikuillut
2nd sing. kuikuilisit et kuikuilisi 2nd sing. olisit kuikuillut et olisi kuikuillut
3rd sing. kuikuilisi ei kuikuilisi 3rd sing. olisi kuikuillut ei olisi kuikuillut
1st plur. kuikuilisimme emme kuikuilisi 1st plur. olisimme kuikuilleet emme olisi kuikuilleet
2nd plur. kuikuilisitte ette kuikuilisi 2nd plur. olisitte kuikuilleet ette olisi kuikuilleet
3rd plur. kuikuilisivat eivät kuikuilisi 3rd plur. olisivat kuikuilleet eivät olisi kuikuilleet
passive kuikuiltaisiin ei kuikuiltaisi passive olisi kuikuiltu ei olisi kuikuiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kuikuile älä kuikuile 2nd sing.
3rd sing. kuikuilkoon älköön kuikuilko 3rd sing. olkoon kuikuillut älköön olko kuikuillut
1st plur. kuikuilkaamme älkäämme kuikuilko 1st plur.
2nd plur. kuikuilkaa älkää kuikuilko 2nd plur.
3rd plur. kuikuilkoot älkööt kuikuilko 3rd plur. olkoot kuikuilleet älkööt olko kuikuilleet
passive kuikuiltakoon älköön kuikuiltako passive olkoon kuikuiltu älköön olko kuikuiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuikuillen en kuikuille 1st sing. lienen kuikuillut en liene kuikuillut
2nd sing. kuikuillet et kuikuille 2nd sing. lienet kuikuillut et liene kuikuillut
3rd sing. kuikuillee ei kuikuille 3rd sing. lienee kuikuillut ei liene kuikuillut
1st plur. kuikuillemme emme kuikuille 1st plur. lienemme kuikuilleet emme liene kuikuilleet
2nd plur. kuikuillette ette kuikuille 2nd plur. lienette kuikuilleet ette liene kuikuilleet
3rd plur. kuikuillevat eivät kuikuille 3rd plur. lienevät kuikuilleet eivät liene kuikuilleet
passive kuikuiltaneen ei kuikuiltane passive lienee kuikuiltu ei liene kuikuiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kuikuilla present kuikuileva kuikuiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuikuillakseni kuikuillaksemme
2nd kuikuillaksesi kuikuillaksenne
3rd kuikuillakseen
kuikuillaksensa
past kuikuillut kuikuiltu
2nd inessive2 kuikuillessa kuikuiltaessa agent4 kuikuilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuikuillessani kuikuillessamme
2nd kuikuillessasi kuikuillessanne
3rd kuikuillessaan
kuikuillessansa
negative kuikuilematon
instructive kuikuillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kuikuilemassa
elative kuikuilemasta
illative kuikuilemaan
adessive kuikuilemalla
abessive kuikuilematta
instructive kuikuileman kuikuiltaman
4th3 verbal noun kuikuileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuikuilemaisillani kuikuilemaisillamme
2nd kuikuilemaisillasi kuikuilemaisillanne
3rd kuikuilemaisillaan
kuikuilemaisillansa

Derived terms

edit

Further reading

edit