kotoisin

• IPA^(key): /ˈkotoi̯sin/, [ˈko̞t̪o̞i̯s̠in]
• Rhymes: -otoisin
• Syllabification^(key): ko‧toi‧sin

koto (“home”) +‎ -isin

kotoisin

1. being a native of, coming from, originating from; having as one's birthplace or residence, hailing from

   Sisarentyttäreni puhuu ranskaa, mutta on kotoisin Hampshirestä.

   My niece speaks French but she hails from Hampshire.

• “kotoisin”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

kotoisin

1. superlative degree of kotoinen

kotoisin

1. instructive plural of kotoinen

• otsikoin