kikkeli
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editkikkeli
Declension
editInflection of kikkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kikkeli | kikkelit | |
genitive | kikkelin | kikkelien kikkeleiden kikkeleitten | |
partitive | kikkeliä | kikkeleitä kikkelejä | |
illative | kikkeliin | kikkeleihin | |
singular | plural | ||
nominative | kikkeli | kikkelit | |
accusative | nom. | kikkeli | kikkelit |
gen. | kikkelin | ||
genitive | kikkelin | kikkelien kikkeleiden kikkeleitten | |
partitive | kikkeliä | kikkeleitä kikkelejä | |
inessive | kikkelissä | kikkeleissä | |
elative | kikkelistä | kikkeleistä | |
illative | kikkeliin | kikkeleihin | |
adessive | kikkelillä | kikkeleillä | |
ablative | kikkeliltä | kikkeleiltä | |
allative | kikkelille | kikkeleille | |
essive | kikkelinä | kikkeleinä | |
translative | kikkeliksi | kikkeleiksi | |
abessive | kikkelittä | kikkeleittä | |
instructive | — | kikkelein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
Further reading
edit- “kikkeli”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02