Finnish

edit

Etymology

edit

From kiivetä +‎ -illä.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkiːpei̯lːæˣ/, [ˈk̟iːpe̞i̯lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -iːpeilːæ
  • Syllabification(key): kii‧peil‧lä

Verb

edit

kiipeillä

  1. To climb (as a hobby or for recreation).

Conjugation

edit
Inflection of kiipeillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipeilen en kiipeile 1st sing. olen kiipeillyt en ole kiipeillyt
2nd sing. kiipeilet et kiipeile 2nd sing. olet kiipeillyt et ole kiipeillyt
3rd sing. kiipeilee ei kiipeile 3rd sing. on kiipeillyt ei ole kiipeillyt
1st plur. kiipeilemme emme kiipeile 1st plur. olemme kiipeilleet emme ole kiipeilleet
2nd plur. kiipeilette ette kiipeile 2nd plur. olette kiipeilleet ette ole kiipeilleet
3rd plur. kiipeilevät eivät kiipeile 3rd plur. ovat kiipeilleet eivät ole kiipeilleet
passive kiipeillään ei kiipeillä passive on kiipeilty ei ole kiipeilty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipeilin en kiipeillyt 1st sing. olin kiipeillyt en ollut kiipeillyt
2nd sing. kiipeilit et kiipeillyt 2nd sing. olit kiipeillyt et ollut kiipeillyt
3rd sing. kiipeili ei kiipeillyt 3rd sing. oli kiipeillyt ei ollut kiipeillyt
1st plur. kiipeilimme emme kiipeilleet 1st plur. olimme kiipeilleet emme olleet kiipeilleet
2nd plur. kiipeilitte ette kiipeilleet 2nd plur. olitte kiipeilleet ette olleet kiipeilleet
3rd plur. kiipeilivät eivät kiipeilleet 3rd plur. olivat kiipeilleet eivät olleet kiipeilleet
passive kiipeiltiin ei kiipeilty passive oli kiipeilty ei ollut kiipeilty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipeilisin en kiipeilisi 1st sing. olisin kiipeillyt en olisi kiipeillyt
2nd sing. kiipeilisit et kiipeilisi 2nd sing. olisit kiipeillyt et olisi kiipeillyt
3rd sing. kiipeilisi ei kiipeilisi 3rd sing. olisi kiipeillyt ei olisi kiipeillyt
1st plur. kiipeilisimme emme kiipeilisi 1st plur. olisimme kiipeilleet emme olisi kiipeilleet
2nd plur. kiipeilisitte ette kiipeilisi 2nd plur. olisitte kiipeilleet ette olisi kiipeilleet
3rd plur. kiipeilisivät eivät kiipeilisi 3rd plur. olisivat kiipeilleet eivät olisi kiipeilleet
passive kiipeiltäisiin ei kiipeiltäisi passive olisi kiipeilty ei olisi kiipeilty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kiipeile älä kiipeile 2nd sing.
3rd sing. kiipeilköön älköön kiipeilkö 3rd sing. olkoon kiipeillyt älköön olko kiipeillyt
1st plur. kiipeilkäämme älkäämme kiipeilkö 1st plur.
2nd plur. kiipeilkää älkää kiipeilkö 2nd plur.
3rd plur. kiipeilkööt älkööt kiipeilkö 3rd plur. olkoot kiipeilleet älkööt olko kiipeilleet
passive kiipeiltäköön älköön kiipeiltäkö passive olkoon kiipeilty älköön olko kiipeilty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiipeillen en kiipeille 1st sing. lienen kiipeillyt en liene kiipeillyt
2nd sing. kiipeillet et kiipeille 2nd sing. lienet kiipeillyt et liene kiipeillyt
3rd sing. kiipeillee ei kiipeille 3rd sing. lienee kiipeillyt ei liene kiipeillyt
1st plur. kiipeillemme emme kiipeille 1st plur. lienemme kiipeilleet emme liene kiipeilleet
2nd plur. kiipeillette ette kiipeille 2nd plur. lienette kiipeilleet ette liene kiipeilleet
3rd plur. kiipeillevät eivät kiipeille 3rd plur. lienevät kiipeilleet eivät liene kiipeilleet
passive kiipeiltäneen ei kiipeiltäne passive lienee kiipeilty ei liene kiipeilty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiipeillä present kiipeilevä kiipeiltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiipeilläkseni kiipeilläksemme
2nd kiipeilläksesi kiipeilläksenne
3rd kiipeilläkseen
kiipeilläksensä
past kiipeillyt kiipeilty
2nd inessive2 kiipeillessä kiipeiltäessä agent4 kiipeilemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiipeillessäni kiipeillessämme
2nd kiipeillessäsi kiipeillessänne
3rd kiipeillessään
kiipeillessänsä
negative kiipeilemätön
instructive kiipeillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kiipeilemässä
elative kiipeilemästä
illative kiipeilemään
adessive kiipeilemällä
abessive kiipeilemättä
instructive kiipeilemän kiipeiltämän
4th3 verbal noun kiipeileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiipeilemäisilläni kiipeilemäisillämme
2nd kiipeilemäisilläsi kiipeilemäisillänne
3rd kiipeilemäisillään
kiipeilemäisillänsä

Derived terms

edit
compounds

Further reading

edit