Finnish

edit

Etymology

edit

irrotella +‎ -u

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈirːotːelu/, [ˈirːo̞t̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): ir‧rot‧te‧lu

Noun

edit

irrottelu

  1. taking off or detaching (repeatedly)
  2. (colloquial) partying, having fun

Declension

edit
Inflection of irrottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative irrottelu irrottelut
genitive irrottelun irrottelujen
irrotteluiden
irrotteluitten
partitive irrottelua irrotteluja
irrotteluita
illative irrotteluun irrotteluihin
singular plural
nominative irrottelu irrottelut
accusative nom. irrottelu irrottelut
gen. irrottelun
genitive irrottelun irrottelujen
irrotteluiden
irrotteluitten
partitive irrottelua irrotteluja
irrotteluita
inessive irrottelussa irrotteluissa
elative irrottelusta irrotteluista
illative irrotteluun irrotteluihin
adessive irrottelulla irrotteluilla
ablative irrottelulta irrotteluilta
allative irrottelulle irrotteluille
essive irrotteluna irrotteluina
translative irrotteluksi irrotteluiksi
abessive irrottelutta irrotteluitta
instructive irrotteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of irrottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

edit