Ylen Politiikkaradion vaalitentissä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ehdotti hyvinvointialueiden yhdistämistä erityisesti Uudellamaalla.
– Jos on kaksi köyhää hyvinvointialuetta, niin niistä ei rikasta tule yhdistämällä, mutta lähtökohtaisesti kristillisdemokraatit on arvostellut tätä sote-mallia siitä, että tässä on liikaa hyvinvointialueita. 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Se on meidän kokoiseen maahan liikaa, Essayah toteaa.
Essayahin mielestä erityisesti Uudenmaan jako neljään erilliseen hyvinvointialueeseen on heikosti perusteltu.
– Silloin kun tätä lainsäädäntöä viime kaudella tehtiin eduskunnassa, niin siellä terveystieteen asiantuntijat totesivat, ettei ole mitään terveystieteellistä perustetta, miksi Uudellamaalla tarvitaan neljä hyvinvointialuetta. Kyllä silloin väkisinkin tulee mieleen, että se oli puhtaasti poliittinen päätös. Silloisista hallituspuolueista jokainen halusi oman mandaattialueensa, Essayah moittii.
Kuusi hyvinvointialuetta käsiohjauksessa
Orpon hallitus ja oppositio ovat kiistelleet siitä, pitäisikö hyvinvointialueille antaa alijäämiensä kattamiseen lisää aikaa.
Orpon hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä toimiva Essayah muistutti, että valtiovarainministeriö on ottanut kuusi hyvinvointialuetta tiiviimpään ohjaukseen. Lappi, Keski-Suomi, Vantaa ja Kerava, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Satakunta ovat erityistarkkailussa.
– Tietenkin hyvinvointialueet ovat aika erilaisessa tilanteessa. Siellä on niitä hyvinvointialueita, jotka ovat nyt jo hyvässä vauhdissa ja saavuttavat näitä tavoitteita, mutta sitten siellä on kuusi sellaista hyvinvointialuetta, jotka on otettu nyt niin sanottuun käsiohjaukseen.
Essayahin mukaa nyt katsotaan räärälöidysti, mitä toimenpiteitä näillä kuudella alueella tarvitaan.
– Ja sen takia on järkevämpää, että tehdään kohdennettuja toimenpiteitä niille hyvinvointialueille, jotka niitä tarvitsevat. Viime kädessä se voi tarkoittaa myöskin lisää rahoitusta näille, jotta pystytään varmistamaan hoidon saatavuus.
– Mutta ei ole järkevää lähteä kaikkien kohdalla tekemään sellaista muutosta sote-lakiin, joka on edellisen hallituksen säätämä. Siinä on tämä kahden vuoden alijäämien kattamisvelvollisuus laitettu siihen lakiin, Essayah linjaa.
Salametsästyksen mainehaitta Lapinlahdella
Lapinlahden kunnanvaltuustossa istuva ja myös tulevissa vaaleissa ehdolla oleva Essayah murehti vaalitentissä laajan salametsästyksen tuomaa mainehaittaa kotikunnalleen.
– Tämä toiminta on ollut niin julkista, että tietyllä tavalla ihmiset eivät ole voineet edes epäillä, että kysessä on salametsästys. Essayah hämmästelee.
Essayahin mukaan poliisitutkinta ja oikeudenkäynti ovat osoittaneet, että törkeitä metsästysrikoksia on tehty.
– Ja se on vielä leimannut valitettavalla tavalla koko kuntaa. Esimerkiksi itse pidin aika erikoisena, kun Helsingin Sanomat soitti minulle ja kysyi, onko minun sukulaisia rikollisten joukossa. Leimattiin Lapinlahti punaniskojen takamaaksi, jossa vallitsee omat lait. Ei todellakaan. Olimme kaikki hyvin järkyttyneitä toiminnan laajuudesta eikä minkäänlaista hyväksyntää salametsästykselle ole, Essayah vakuuttaa.
Katso Politiikkaradion vaalitentti.