Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Pari vuotta sitten tuli alkoholin riskiraja, joka meni monelta ohi – Huolestunut ylilääkäri: Tieto on saatava ihmisten mieliin

Asiantuntijoiden mukaan moni suomalainen pitää yhä suurkulutuksen rajan alle jäävää alkoholin juomista turvallisena terveydelle.

Ihmisiä drinkkeineen terassilla.
Naisilla alkoholin kohtuukäytön raja on vain yksi annos päivässä tai seitsemän annosta viikosta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
  • Jarno Virtanen

Ihmisillä menevät usein kohtuukäytön ja riskikäytön rajat sekaisin, arvioi suomalaisten puutteellista alkoholitietämystä A-klinikan avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen.

Hänen mukaansa Suomessa ajatellaan hyvin usein, että kohtuullisen käytön raja on sama kuin suurkulutuksen raja eli 24 annosta viikossa.

– Tämä nousee valitettavasti liian usein esille, ja tämä tieto on saatava päivitettyä ihmisten mieleen.

A-klinikan Partasen huoli ei ole turha, sillä alkoholin kohtuukäytön ja riskikäytön välillä on Suomessa iso kuilu.

Yksi syy siihen on, että kohtuullisen käytön tai vähäisen riskin raja käsitteenä on melko uusi. Se ilmestyi vasta pari vuotta sitten kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Allaolevassa grafiikasta voit tarkistaa kohtuukäytön ja suurkulutuksen rajat. Alkoholin terveyshaittoja alkaa tulla jo kohtuukäytön rajan ylityksen jälkeen. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

alkoholin käytön riskitasot
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Ylilääkäri Markus Partasen kanssa samoilla linjoilla on THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä, joka on hyvin perillä suomalaisten alkoholinkäytöstä. Kansalaisille mennyt viestintä ei ole ollut kattavaa.

Mäkelän mielestä käytössä ei ole ollut tarpeeksi laajoja resursseja, joilla ihmisille olisi iskostettu muistiin tuore kohtuullisen käytön raja.

– Aiemmin Suomessa oli väestöviestinnässä käytössä vain riskikulutuksen rajat. Jo silloin oli huutava tarve muutokselle, koska kyseiset rajat oli luotu alkoholin käytön hälytysrajoiksi. Kuitenkin ihmiset usein tulkitsivat sen niin, että siihen rajaan saakka alkoholin kulutus on turvallista ja kohtuullista. Sitä se ei tietenkään tarkoittanut, Mäkelä valottaa muutosta.

Alkoholiongelmaisia hoitavan ylilääkäri Markus Partasen mukaan yksi ansa piilee alkoholin kertakulutuksessa, koska useat suomalaiset tykkäävät humalajuomisesta.

Kun ihminen muistelee kohtuu- tai riskikäytön rajoja, häneltä voi mennä sekaisin myös päivä- ja viikkoannokset.

– Henkilö saattaa ajatella, että jos juon kerralla kerralla 14 olutta, niin en ole ongelmakäyttäjä. Todellisuudessa määrä on suuri ja aiheuttaa selkeitä terveyshaittoja, sanoo Partanen.

Tutkimukset puoltavat tiukempia rajoja, mutta onko siihen tarvetta?

Suomalaiseen alkoholikeskusteluun pari vuotta sitten pöllähtänyt kohtuullisen käytön raja on monelle vieras, kuten asiantuntijat ovat edellä kuvanneet. On myös heitä, jotka näkevät, että nykyistä kohtuukäytön rajaa olisi syytä kiristää entisestään.

Helsingin yliopiston professori ja HUSin ylilääkäri Timo Strandberg oli muutama vuosi sitten mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka osoitti sen, että kuolleisuus lisääntyy jo 7–8 viikoittaisen alkoholiannoksen jälkeen.

– Lääketieteen ja uusien tutkimustulosten valossa nykyinen raja on yläkantissa. Kuolleisuus alkaa nousta jyrkästi jo yhden annoksen kohdalla päivässä. Eli kun Suomessa miehillä vähäisen riskin raja on kaksi annosta päivässä, niin meidän tutkimuksemme valossa se pitäisi olla yksi annos.

Strandbergin mielestä tutkimusnäyttö tiukennuksien puolesta on kovaa, ja sitä kannattaisi soveltaa kansallisiin suosituksiin.

THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä ei näe tällä hetkellä tarvetta kohtuullisen käytön suositusten muuttamiselle, koska ne on päivitetty vähän aikaa sitten.

– Toki tutkimustietoa tulee koko ajan ja on hyvä aika ajoin pohtia, milloin päivitystarpeen kynnys ylittyy.

Lisää aiheesta

Tissuttelu karkasi etätöissä käsistä, mutta Hanna Matilainen väänsi korkin kiinni – juomisen tilalle tuli retkeilyhimo

Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle