Suomesta puuttuu yhä alkoholin etämyyntiä koskeva laki. Alkoholin etämyynti Suomeen ei ole sallittua, mutta ei kiellettyäkään.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa etämyynnin linjasta ei mainita sanaakaan.
Hallitusohjelmassa on kirjaus Alkon vähittäismyynnin yksinoikeuden turvaamisesta sekä maininta alkoholiveron korotuksesta ja alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisestä.
Suomalaisten ulkomailta verkkokaupoista tilaaman alkoholin sääntely jäi edelleen epäselväksi, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus veti lakiesityksensä pois joulukuussa.
Tälläkään kertaa alkoholilakiin ei saatu selkeitä pykäliä.
Alkoholin etämyynnistä on kiistelty jo vuosikymmen ja pattitilanne on jatkunut hallituksen kokoonpanoon katsomatta.
Alkoholin verkkokauppiaita oikeudessa edustanut lakimies Petteri Snell sanoo suoraan, että epäselvä tila voi olla viranomaisille jopa etu, koska se vaimentaa kauppaa.
– Ihmiset pelkäävät tilata, kun viranomaiset antavat etämyynnistä erilaisia lausuntoja, että se on kielletty tai sallittu tietyissä olosuhteissa. Tällainen epäselvyys ikään kuin sataa Alkon laariin, Snell toteaa.
Ilman EU:ta Suomi olisi kieltänyt etämyynnin
Suomi sai liittyessään Euroopan unionilta poikkeusluvan Alkon vähittäismyyntimonopoliin kansanterveydellisistä syistä.
Osa puolueista haluaisi kieltää etämyynnin, koska sen pelätään rapauttavan Alkon monopolia ja vievän pohjan kansanterveydellisiltä perusteluilta, mutta tämä ei käy unionille.
EU-komissio hylkäsi Sipilän hallituksen esityksen etämyyntikiellosta, koska se rikkoi tavaroiden vapaan liikkuvuuden säännöksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriön linja on ollut, että alkoholin etämyynti Suomeen on kiellettyä, vaikka alkoholilaista ei tällaista pykälää löydy.
Viime hallituskaudella keskusta ja kokoomus eivät päässeet yksimielisyyteen etämyynnistä alkoholilain muutoksen yhteydessä. Asia piti ratkaista myöhemmin, mutta tulosta ei syntynyt. Keskusta kannatti etämyynnin kieltämistä ja kokoomus sen sallimista.
Kun linjasta ei saatu aikaan poliittista sopua, asia jätettiin jälleen tuomioistuinten ratkaistavaksi.
Petteri Snell sanoo, ettei hänellä ole tiedossa uusia alkoholin etämyyntiä koskevia oikeusjuttuja.
– On selvää, ettei se jäisi pelkästään käräjäoikeuden tuomion varaan. Jos tällainen juttu etenisi Korkeimpaan oikeuteen, se veisi vähintään kaksi-kolme vuotta, juristi kertoo.
Snellin mukaan saattaa käydä niinkin, ettei uutta oikeusjuttua edes lähdetä ajamaan.
– Voi olla ihannetilanne, ettei tehdä mitään. Säätämätön tila on valtion ja Alkon monopolin kannalta hyvä, hän toteaa.
Alkoholilähetykset vain pisara meressä
Tullin mukaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia alkoholilähetyksiä.
Viime vuonna Tulli lähetti viidensadan alkoholilähetyksen tiedot verottajalle jatkoselvittelyyn, kertoo valvontapäällikkö Kari Marjamäki.
– Maahantuontivaiheessa Tullilla ei ole tietoa siitä, onko kyseessä etämyynti vai etäosto eli kuka on verovelvollinen. Keräämme lähetyksistä tiedot ja lähetämme ne verottajalle tarkempaan selvittelyyn, Marjamäki sanoo.
Verottajalla ja Tullilla on lista alkoholikauppiaista, jotka hoitavat veronsa. Verohallinto ei tilastoi erikseen, mihin nämä selvitykset ovat johtaneet: onko veroja peritty, ja onko ne maksanut myyjä vai ostaja.
Sosiaali- ja terveysministeriö varoitti lakiesityksen perumisen yhteydessä, että viranomaiset tulevat tehostamaan verkkokaupoista myydyn alkoholin valvontaa. STM antoi ymmärtää, ettei etämyytyjen juomien perilletulo ole enää taattua.
Onko Tulli tehostanut etämyydyn alkoholin valvontaa viimeisen puolen vuoden sisään?
– Välillä tehdään tehostetummin, mutta pääosin osana normaalia päivittäisvalvontaa eli valvotaan alkoholia kuin muitakin kieltoja ja rajoituksia, Marjamäki kuvailee.
Alkoholilähetykset ovat hyvin pieni osa kaikesta posti- ja rahtiliikenteestä. Tullilla riittää valvottavaa, koska ulkomailta tulee Suomeen vuosittain kymmeniä miljoonia lähetyksiä, joista löytyy huumeita, lääkkeitä, aseita ja muuta laitonta. Muutama viinipullo hukkuu helposti joukkoon.
Alkoholilähetykset tulevat pääosin etelä- ja keskieurooppalaisista verkkokaupoista ja ne kulkevat Turun Tullin ja Helsinki-Vantaan Lentotullin kautta.
Tulli ja verottaja eivät ole kiinnostuneet yksittäisestä tilaajasta vaan viranomaiset etsivät lähetysten joukosta uusia verkkokauppoja, joista on tilattu alkoholia Suomeen.
Verottaja ottaa näihin yrityksiin yhteyttä, ja kertoo Suomen alkoholilainsäädännöstä ja veroista. Käytännössä tämä johtaa siihen, että verkkokauppa maksaa asianmukaiset verot ja noudattaa Suomen lakeja tai lopettaa toimitukset Suomeen.
Kari Marjamäki arvioi, että etämyydyn alkoholin osuus suomalaisten vuosittaisesta kokonaiskulutuksesta on noin prosentin luokkaa. THL:n mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista yli 15-vuotiasta kohden.
Juristi: 10 miljoonan veromenetykset liioiteltuja
Näitä lukuja vasten alkoholin etämyyntiä ei voi pitää valtavana ongelmana. Kyse on enemmänkin Alkon monopoliin liittyvästä periaatteesta ja rahasta.
Kansanterveys ei ole ainoa syy Alkon yksinoikeudelle. Valtio kerää alkoholista usean miljardin verotuotot ja Alko on tilittänyt vuosittain mukavasti osinkoja omistajalleen.
Alkoholin myynti on kannattavaa liiketoimintaa, josta kaikki haluaisivat osansa.
Suuret vähittäiskauppaketjut ehtivät jo innostua komission ehdottamista ulkomailta tilatun alkoholin noutopisteistä. Pakettien toimittamisen sijaan kauppa ottaisi toki mieluummin viinit hyllyilleen ja myisi ne ruoan kera Alkoa huokeammalla hinnalla.
– Tiedetään, että tämä olisi varmaa tuloa. Verothan olisivat samat kaikille, mutta nyt kate jää kokonaan Alkolle, Petteri Snell sanoo.
Tullin mukaan etämyydystä alkoholista jää saamatta verotuloja vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Arvio perustuu alkoholilähetysten määrien ja sisältöjen seurantaan sekä alkoholilähetyksistä maksettaviin veroihin.
Juristi Snell pitää lukua liioiteltuna. Hän edusti Viinakauppa.eu:n omistajaa paljon julkisuutta saaneessa oikeusjutussa.
– Tässä tapauksessa valtion verosaatavien katsottiin olleen noin 400 000 euroa. Kyllä 10 miljoonan veromenetykset ovat ihan metsässä, Snell hämmästelee.
Ministeri Kiurulta odotetaan selkeää esitystä
Tilanne voi tietysti ratketa niin, että alkoholipolitiikasta vastaavalta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) tulee esitys, johon on soviteltu Alkon monopolin säilyttäminen, EU-komission kanta ja Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu.
Petteri Snell on epäileväinen, että nykyinenkään hallitus saa alkoholin etämyyntiä maaliin. Kun Suomi ei säädä selkeää lakia etämyynnistä, EU ei voi myöskään puuttua asiaan.
– Virkamiehet kirjoittavat lainsäädännön, ja ministeriössä on edelleen ne samat tyypit, joiden ajatus on ollut löytää keino kieltää etämyynti. Eihän kieltoa ajava virkamies anna periksi. Hän tulee kuin voikukka yhä uudestaan pihalleni, Snell huokaa.
Snellin mielestä etämyynnin epäselvä tila ei palvele kansalaisia. Myös viranomainen kaipaa selvää pykälää lakiin, kuten alkoholin verotuksesta on: verot pitää maksaa kaikissa tapauksissa.
– Alkoholilain vastainen toiminta verkkomyynnissä on epäselvempi. Toimeenpanevan viranomaisen kannalta on hyvä, jos säännöt ovat selkeitä. Tullilla täytyy olla hyvät perusteet, kun puutumme kuljetuksiin EU:n sisäliikenteessä ja toimenpiteiltämme odotetaan ennakoitavuutta, Tullin Kari Marjamäki muotoilee.
Yle kysyi ministeri Kiurulta, mitkä ovat hallituksen aikeet etämyynnin suhteen.
Kiuru ei anna haastatteluja lomallaan, mutta Turun Sanomille hän kertoi aiemmin, ettei ole vielä valmis linjaamaan asiassa suuntaan tai toiseen.
Muut hallituspuolueet taas odottavat Kiurulta esitystä, johon ne voisivat ottaa kantaa.
Tilanteeseen sopiva sananlasku voisi olla: sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Vielä oppositiossa ollessaan Kiuru oli sitä mieltä, että etämyynti on sallittua, kun sitä ei ole laissa kielletty. Kiuru ryöpytti joulukuussa eduskunnassa Sipilän hallitusta siitä, ettei se kyennyt tekemään asiasta päätöstä.
Nyt on hänen vuoronsa yrittää.
Lue lisää:
Alkoholin etämyynnin kieltoon ei löytynyt ratkaisua, lain tulkinnan linjaa lopulta tuomioistuin