Njuškii siskáldâsân

Occoon

Wikipedia:st
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Occoon

Occoon lii epiorgaanlâš molekyyl, mon kemiallâš kaava lii O3. Tot lii haapi allotrooppisâš häämi. Occoonmolekyyl siskeeld kulmâ happiaatoom. Occoon lii iälánáid mirhâlâš vuoiŋâđ, já tot vahâgit já iärdud vuoiŋâmkiäinuid.[1] Pajeáimukeerdist tot ráhtá occoonkeerdi, mii iästá uásild Piäiváá háitulii ultravioletsuonjârdem puáttim Enâmân.

Historjá

Occoon kaavnâi saksalâš-sveiccilâš kemist Christian Friedrich Schönbein ive 1840.[2]

Fáádást eres soojijn

Käldeeh

  1. Otsonistako haittaa? Eikös meidän pitänyt pelätä otsonikatoa? Duodecim Terveyskirjasto. Čujottum 13.1.2023. (suomâkielân)
  2. Rubin, Mordecai B.: The History of Ozone: The Schönbein Period, 1839–1868. Bull. Hist. Chem., 2001. Artikkâl nettiversio. (eŋgâlâskielân)