Silba

Silba lea vuođđoávnnas mii gullá árvometállaid jovkui. Dan namahus lea Ag mii boahtá latiinnagiela "argentum" sánis mii mearkkaša "silba" ja maiddái "ruhta".

Silba adnojuvvo dávjá čiŋaide. Dat lea maiddái elektralaš jođas dain dáhpáhusain go hui vuollegaš vuosttaldus gáibiduvvo, ovdamearkka dihte go áigu gokčat daid stuorimus elektromagnehtaid suprajođiheaddji ávdnasiid. Jurdda dainna lea ahte jus suprajohtasa čoaskudeapmi billašuvvá ja suprajođiheapmi bisána, de galget dat stuora rávnnjit mannat silbba čađa, vai johtasat eai sutta alla temperatuvrraid siste. Go silba lea vuolimus vuosttaldus buot ii-suprajođiheaddji ávdnasiin de heivvolaš dása. Silba jođiha maiddái lieggasa bures.

Sáhttá báidnit borramušgálvvuid silbbain. Silbba E-nummar lea E174.

Nugo eará árvometállat de silba dávjá vihkkejuvvo ounce (oz) ovttadagain.

Silba aniha máŋggaládje, earret eará čikŋan. Čiŋaid ja dáiddadujiid buoremus silba gohčoduvvo sterlingsilban, mas lea 92,5% silbadoallu. Sterlingsilba merkejuvvo loguin 925. Go juogamas lea 83% silbadoallu de oažžu gohčodit dan silban rikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde. Silba merkejuvvo loguin 830.