Vuoigatvuohta iežas gillii
Vuoigatvuohta iežas gillii lea vuođđovuoigatvuohta man vuođđul buot olbmuin lea vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja bajásdoallat iežas eatnigiela sihke muitalit áššis almmolaččat iežas eatnigillii. Soames riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, ovd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.
ON Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkal 15 mielde ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta oasseváldit kultureallimii ja soahpamušriikkain lea geatnegasvuohta fállat doaibmabijuid mat leat vealtameahttumat čuvgehuslašvuođa viiddideapmái ja ovddideapmái.[1] Eurohpá sosiála vuođđogirji geatnegahttá Eurohpáráđi ovddiditja álkidahttit vejolašvuođaid mielde sisafárrejeddjiid mánáid eatnigiellaoahpahusa ja maiddái vuostáiváldinriikka giela oahpaheami sisafárrejeddjiide.[2]
Suoma vuođđoláhka dorvvasta suopmelaččaide vuoigatvuođa geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiiguin ieža giela, suoma- dahje ruoŧagiela.[3] Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbuid. Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Suoma vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuođat leat dárkileappot mearriduvvojit Suoma giellalágas.[4] Dasa lassin sápmelaččaid [5] ja seavagielalaččaid vuoigatvuođat mearriduvvon eará lágain. Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.[6]
Geahča maid
- Sámi giellaláhka
- Suoma giellaláhka
- Suoma giellapolitihkka