verbi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]verbi (5)
- (kielitiede) sanaluokka, johon kuuluvat sanat merkitsevät toimintaa tai tilaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋerbi/
- tavutus: ver‧bi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verbi | verbit |
| genetiivi | verbin | verbien (verbein) |
| partitiivi | verbiä | verbejä |
| akkusatiivi | verbi; verbin |
verbit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verbissä | verbeissä |
| elatiivi | verbistä | verbeistä |
| illatiivi | verbiin | verbeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verbillä | verbeillä |
| ablatiivi | verbiltä | verbeiltä |
| allatiivi | verbille | verbeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verbinä | verbeinä |
| translatiivi | verbiksi | verbeiksi |
| abessiivi | verbittä | verbeittä |
| instruktiivi | – | verbein |
| komitatiivi | – | verbeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | verbi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. toimintaa tai tilaa merkitsevä sana
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]apuverbi, deponenttiverbi, faktiiviverbi, faktitiiviverbi, intransitiiviverbi, kausatiiviverbi, kieltoverbi, liikeverbi, modaaliverbi, passiiviverbi, pääverbi, refleksiiviverbi, teettoverbi, transitiiviverbi, verbimuoto, verbinmuoto, yhdysverbi
Aiheesta muualla
[muokkaa]Italia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]verbi
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta verbo
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]verbī
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta verbum