ulostaa

ulostaa (53) (taivutus[luo])

1. (fysiologia) tyhjentää peräsuoli luonnonmukaisesti ruuansulatusjätteistä

   Herra Virtanen, voisitteko ulostaa näytteen tähän kuppiin?

2. (humoristinen) poistaa, poistaa jostakin

   Ja kas näin, teidät on nyt ulostettu kurssilta.

• IPA: /ˈulost̪ɑːˣ/
• tavutus: u‧los‧taa

• defekoida
• (arkikieli) kakata, kakkia
• (alatyyli) paskoa, paskantaa

• virtsata

• substantiivit: ulostaminen, uloste, ulostus
• verbit: ulostautua, ulostuttaa

ulostamistarve

• ulostaa Kielitoimiston sanakirjassa