menot
Suomi
Substantiivi
menot (1) (monikollinen)
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | menot |
| genetiivi | – | menojen |
| partitiivi | – | menoja |
| akkusatiivi | –; – |
menot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | menoissa |
| elatiivi | – | menoista |
| illatiivi | – | menoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | menoilla |
| ablatiivi | – | menoilta |
| allatiivi | – | menoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | menoina |
| translatiivi | – | menoiksi |
| abessiivi | – | menoitta |
| instruktiivi | – | menoin |
| komitatiivi | – | menoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | meno- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
monikkomuoto sanasta meno, ei esiinny yksikössä merkityksessä 'se, kuinka paljon jossakin menetetään rahaa'
Liittyvät sanat
Vastakohdat
- (se, kuinka paljon jossakin menetetään rahaa) tulot