Uskonto Joensuussa

Tämä artikkeli käsittelee Joensuun uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Joensuun kaupungissa 62,8 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 6,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 31,0 prosenttia väestöstä.^[1]

Joensuussa toimii kuusi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Kuopion hiippakunnan alaiseen Joensuun rovastikuntaan. Joensuussa toimivia seurakuntia ovat Joensuun seurakunta, Pielisensuun seurakunta, Rantakylän seurakunta, Vaara-Karjalan seurakunta, Pyhäselän seurakunta sekä Enon seurakunta.^[2] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Joensuun seurakuntayhtymän.^[3]

Herätysliikkeistä Joensuussa lestadiolaisuudella on ollut vanhastaan kaupungissa kannatusta. Viides herätysliike levisi voimakkaasti Joensuuhun 1960-luvulla ja liikkeellä on kaupungissa voimakasta kannatusta.^[4] Lestadiolaisuuden piirissä Joensuussa toimii vanhoillislestadiolainen Joensuun rauhanyhdistys sekä esikoislestadiolaisuuteen kuuluvat Esikoislestadiolaiset.^[5][6] Viidennen herätysliikkeen piirissä Joensuu toimii Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetys järjestää toimintaa seurakuntien tiloissa.^[7]

Evankeliseen herätysliikkeeseen kuuluvan Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Röksän Ristikiven rukoushuoneella.^[8] Herännäisyyden piirissä toimivia Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja ovat Enon ja Joensuun paikallisosastot.^[9]

Helluntailaisuuden piirissä Joensuussa toimii Joensuun helluntaiseurakunta. Joensuussa toimivat lisäksi myös Loft-seurakunta ja Perinteisen Sanan seurakunta. Helluntailiike saapui Pohjois-Karjalaan 1910-luvulla, kun Lehmossa järjestettiin helluntaijuhlia. Lehmon helluntaiseurakunta aloitti toiminnan Joensuussa 1930-luvulla ja Joensuun helluntaiseurakunta nimettiin vuonna 1936 Siion-seurakunnaksi. 1960-luvulla seurakunnan nimi vaihtui nykyiseen muotoon.^[10]

Seurakunta koki merkittävää kasvua Otto Koivukankaan toimiessa seurakunnan saarnaajana vuosina 1938–1952. Tänä aikana seurakunta kasvoi 450 jäseneen. 1980-lukuun mennessä seurakunnan jäsenmäärä oli kasvanut noin 700 jäseneen. Helluntaiseurakunnan Siion-temppeli valmistui vuonna 1976.^[10]

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Joensuu kuuluu Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Joosefin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Joensuussa säännöllistä toimintaa.^[11]

Konstaninopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Joensuussa toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisen seurakunnan pääkirkko on Pyhän Nikolaoksen kirkko. Ortodoksisella seurakunnalla on Joensuussa myös seurakuntatalo, Pyhän Johannes Teologin kirkko, Kuhasalon kalmiston ikonikatos, Pyhän ristin tsasouna hautausmaalla, Kristuksen kirkastumisen tsasouna Enossa, Kristuksen käsittätehdyn ikonin tsasouna Heinävaarassa sekä Sikrenvaaran Pyhien Karjalan valistajien kappeli.^[12]

Joensuussa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Joensuu on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kahdesti vuosina 1947 ja 1964, evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuonna 2006, herännäisten valtakunnallisia Herättäjuhlia kolmesti vuosina 1961, 1995 ja 2022 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1982 ja 1999.^[13].^[14][15] Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Joensuussa viisi kertaa vuosina 1975, 1982, 1995, 1999 ja 2009.^[16]