Terrorismi Suomessa

Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: "Schrödingerin kissamaista" sisältöä, jossa välillä teoissa on/ei ole kyse terrorismista. Oulun puukotuksien terrorimäärittelyt yksityishenkilöiden xtwitteri- ja haastattelumielipiteistä.

Terrorismi Suomessa tarkoittaa suunniteltuja ja toteutettuja terroritekoja Suomen alueella.

Suomen historiasta tunnetaan muutamia tekoja, jotka nykyään tulkittaisiin terrorismiksi^[1]. Esimerkkejä ovat vuosina 1929–1932 toimineen Lapuanliikkeen poliittinen väkivalta sekä Verikoiriksi nimitetyn nationalistisen poikaporukan attentaatit 1900-luvun alussa^[1].

Sitä, millaista toimintaa Suomessa nykyään pidetään terrorismina, määritää terrorismirikoksia koskeva rikoslain luku 34 a, joka on ollut voimassa vuodesta 2003^[2][3]. Tammikuuhun 2021 mennessä tämän lain perusteella oli annettu yksi lainvoimainen tuomio terrorismirikoksesta^[4]. Se koski Turun puukotusiskua (2017), jossa marokkolaissyntyinen mies tappoi kaksi ihmistä^[4]. Suomen historian toinen tuomio terrorismirikoksesta annettiin huhtikuussa 2023, kun Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan espanjalaismiehen kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten^[5]. Vuonna 2023 kolme yhteiskunnallista romahdusta tavoitellutta uusnatsia tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista^[6]. Kolmessa muussa tapauksessa syyte on edennyt oikeudenkäyntiin asti, mutta loppujen lopuksi nämä syytteet ovat kaatuneet^[4].

Terrorismi on kuitenkin tulkinnanvarainen ja kiistanalainen käsite^[7]. Myös Jokelan koulusurmiin (2007) liittyi terrorismin elementtejä, mutta poliisi ja media käsittelivät tapausta pelkästään murhina eivätkä terroritekona^[7]. Kuopion kouluhyökkäys (2019) täytti erään terroriteon määritelmän, mutta tekoa ei silti tutkittu saati syytetty terroristisena rikoksena^[7]. Terrorismiksi olisi voitu nimittää myös 1990-luvun kettutarhaiskuja ja vuoden 2015 polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin, mutta niin ei tehty^[7]. Terrorismintutkija Leena Malkki on selittänyt taipumusta monilla syillä, joita ovat esimerkiksi osallisten poliittiset pyrkimykset, viranomaisten tavoitteet ja kyvyt sekä tekoihin syyllistyneiden kansalaisuus^[7].

Sen sijaan Marylandin yliopiston terrorismintutkimuslaitoksen kokoaman Global Terrorism Databasen mukaan vuosina 1970–2020 Suomessa tapahtui 20 terroritekoa. Marylandin yliopiston listaus ei sisällä esimerkiksi vuoden 1977 tapausta, jolloin uusnatsit tuhopolttivat kirjapaino Kursiivin, joka painoi kommunistista Tiedonantaja-lehteä.^[8]

Suojelupoliisin mukaan pääasiallisen terrorismin uhan Suomessa muodostavat äärioikeistolaiset tai radikaali-islamistiset henkilöt ja ryhmät^[9]. Supon terrorismin torjunnalla on kohteena noin 350 henkilöä vuodenvaihteessa 2022–2023.^[10] Useimmat heistä ovat radikaali-islamisteja, mutta äärioikeistolaisten kohdehenkilöiden osuus on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 jälkeen^[10].

Vuonna 2023 esillä oli useita terroristisia rikostapauksia, joista muun muassa Kankaanpään uusnatsiryhmän oikeuskäsittely on kesken.^lähde?

Kesäkuussa 2024 Oulun Kauppakeskus Valkeassa tapahtui kaksi puukotusta. Jo aiemmin useisiin väkivallantekoihin syyllistynyt äärioikeistolainen Sebastian Lämsä (s. 1990) puukotti 12-vuotiasta lasta ja yritti lyödä myös toista lasta, mutta vartija ja sivulliset pysäyttivät hänet^[11][12]. Seuraavalla viikolla 15-vuotias poika puukotti ulkomaalaistaustaista miestä rasistisin motiivein edellisen puukottajan innoittamana^[13][14]. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Timo R. Stewartin mukaan Oulun puukotukset tehtiin julkisella paikalla, mikä viittaa siihen, että tarkoituksena oli välittää viesti ja vaikuttaa suureen yleisöön^[15]. Koska motiivi on rasistinen, viestillä näyttää olevan poliittinen tavoite^[15]. Stewartin mukaan tällaisia tekoja kutsutaan terrorismiksi^[15]. Äärioikeistoa tutkiva tohtori Tommi Kotonen pitää mahdollisena, että tapausta tullaan tutkimaan terrorismirikoksena^[16].

Pääartikkeli: Pirkanmaalainen kirjepommittajamaisteri

Keskusrikospoliisi tutki seitsemää epäiltyä terrorismirikosta nimikkeellä terroristisessa tarkoituksessa tehty laiton uhkaus^[17]. Tapauksissa on kyse pommeilta vaikuttaneista paketeista, joita lähetettiin vasemmistopuolueiden toimistoihin ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.^[18][19][20]. Tämä oli Suomen historian ensimmäinen puolueisiin kohdistunut terrorismirikosepäily^[20]. Kaikissa näissä tapauksissa epäiltynä on sama henkilö^[19], vuonna 1980 syntynyt pirkanmaalainen^[21] maisteri^[20], perussuomalaisen puolueen^[21] ja Sinimustan puolueen kannattaja^[22], joka on kiinnostunut saatananpalvonnasta^[20]. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan tapauksissa ei kuitenkaan ollut terrorismisyytteen edellyttämää vakavan vahingon mahdollisuutta^[23]. Miestä vastaan nostettiin syyte seitsemästä laittomasta uhkauksesta. ^[23]

Ennen vuotta 2019 Suomessa ei esiintynyt sellaista äärioikeistolaista toimintaa, jota olisi pidetty terrorismina. Siihen asti keskeisimpiä äärioikeisto­toimijoita oli uusnatsiliike Pohjoismainen vastarintaliike, joka lakkautettiin 2020.^[10] Maan ensimmäinen äärioikeistoon liittyvä terrorismirikosepäily koskee Kankaanpään seudulla toiminutta akselerationistien ryhmää, joka tuli yleiseen tietoisuuteen vuonna 2021^[24].

Pääartikkeli: Kankaanpään uusnatsiterroristit

Vuoden 2021 lopulla viisi kantasuomalaista miestä vangittiin Kankaanpään seudulla ja Tampereella^[25]. Poliisin mukaan kyseessä on radikaali äärioikeistolainen ryhmittymä, joka edustaa akselerationismiksi kutsuttua ideologiaa^[25]. Ideologian mukaan yhteiskunta on vihollinen, ja sen romahduttamista on kiihdytettävä terroriteoilla ja väkivallalla^[25]. Kotietsinnöissä poliisi takavarikoi ryhmältä aseita ja räjähteitä^[26]. Poliisi epäilee, että miehet olivat opetelleet aseiden ja räjähdysaineiden käyttöä tehdäkseen räjähdeiskun Niinisalon vastaanottokeskukseen^[27]. Rikosnimikkeinä esitutkinnassa ovat terroristisessa tarkoituksessa tehty törkeä ampuma-aserikos, terroristisessa tarkoituksessa tehty tahallinen räjähderikos, kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja terroristisessa tarkoituksessa tehty törkeä varkaus.^[27]

Pääartikkeli: Lahden uusnatsiterroristit

Vuonna 2023 äärioikeistolaisia henkilöitä tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista ensimmäisen kerran Suomen rikoshistoriassa^[28]. Neljä kantasuomalaista miestä vangittiin 2022 epäiltyinä törkeästä ampuma-aserikoksesta^[29][30]. He olivat valmistautuneet väkivaltallantekoihin muun muassa varustautumalla aseellisesti ja suunnittelemalla iskuja^[31], joiden kohteina olivat mm. maahanmuuttajat ja tummaihoiset ihmiset.^[32] Tuomittujen hallusta löytyi vähemmistöjen, kansanedustajien ja aktivistien osoitteita, joiden poliisi katsoi mahdollisesti viittaavan iskukohteiden kartoitukseen^[33]. Tuomitut viestittivät pääministeri Sanna Marinin tappamisesta^[33][34]. Yksi tuomituista sai haltuunsa sisäministeri Maria Ohisalon ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen kotiosoitteet^[35], minkä vuoksi KRP:ssä arvioitiin, että heihin saattoi kohdistua vakavan väkivallan uhka^[35]. Henkilökohteiden lisäksi tuomitut suunnittelivat iskuja muun muassa sähköverkkoon ja raideliikenteeseen^[31]. Joukolla oli hallussaan lukuisia aseita ja patruunoita^[36][37]. Tuomittujen motiivit pohjautuivat akselerationistiseen ideologiaan^[31]. Käräjäoikeus katsoi, että toiminnan tarkoitus oli aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa, eli menettely tapahtui terroristisessa tarkoituksessa.^[28]

Supon erityisasiantuntijan mukaan Lahden ja Kankaanpään ryhmien lisäksi vuodesta 2018 lähtien on ilmennyt muitakin epäilyjä äärioikeistolaisesta terrorismista. Ne tapaukset ovat kuitenkin päätyneet rikostutkintaan jollakin muulla kuin terrorismirikoksen nimikkeellä.^[10]

Vuoden 2023 kesällä 33-vuotiasta miestä syytettiin Helsingin rautatieasemalle suunnitellun törkeän, henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta^[38]. Mies oli aiemmin tappanut veljensä veitsellä^[38]. Vapauduttuaan vankilasta hän osti kaupasta puukkosahan, sahanteriä, kaksi kirvestä, mattoveitsen, vesurin, kommandopipon sekä hansikkaat.^[38] Lähettämissään viesteissä hän kertoi hankkineensa rikoksentekovälineitä ja palaavansa vankilaan^[38]. Kun poliisi 6. kesäkuuta 2023 otti miehen kiinni, hänellä oli repussaan muun muassa kirves ja puukko^[39][38]. Syyttäjän mukaan hän oli valmistellut ulkomaalaisiin kohdistuvaa vakavaa väkivaltarikosta Helsingin Rautatientorin läheisyydessä päästäkseen takaisin vankilaan^[39]. Hän oli kertonut tuttavalleen väkivaltaisista ajatuksista ulkomaalaisia kohtaan.^[38] Mies kiisti rikoksen.^[38] Hän kertoi olleensa juuri lähdössä nuotiolle.^[38] Kirves olikin puiden pilkkomista varten, kommandopipo ja hansikkaat metsästysharrastusta varten.^[38] Käräjäoikeus hylkäsi syytteet, sillä teräaseet soveltuvat myös muuhun tarkoitukseen kuin toisten vahingoittamiseen.^[38]

Suojelupoliisin mukaan terrorismin uhka on kasvanut Suomessa, muun muassa siksi, että Suomeen on saapunut radikalisoituneita henkilöitä. Osalla näistä henkilöistä on vierastaistelijakokemusta tai he ovat muuten ottaneet osaa vakavaan terroristiseen toimintaan. Isis on poliisin mukaan soluttanut Eurooppaan suuntautuneeseen pakolaisvirtaan. Suojelupoliisin tietoon tuli vuoden 2016 aikana uskottavia vihjeitä Suomeen saapuneista terroristitaustaisista henkilöistä. Suomen viranomaiset ovat käynnistäneet tällaisten vihjeiden johdosta rikostutkintoja ja erilaisia tiedusteluoperaatioita. Tämänkaltaisten rikosten tutkimukset ovat usein haastavia kansalliselle oikeusjärjestelmälle. Syynä ovat ongelmat jotka liittyvät rikosten vakavuuteen, tekopaikkaan ja muihin olosuhteisiin. Suojelupoliisi on myös kertonut, että rikoksiin syyllistyneiden saattaminen vastuuseen on vaikeaa. Vakaviinkin rikoksiin syyllistyneiden poistaminen Suomesta on osoittautunut suureksi haasteeksi. Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita on myös kadonnut.^[40]

Lisäksi Suojelupoliisi kertoo, että terroristiseen toimintaan liittyviin henkilöihin kohdistuva tiedonhankinta on entisestään vaikeutunut Suomessa. Syynä on se, että terroristiryhmät suojaavat operatiivista toimintaansa entistä taitavammin. Suomen vastainen jihadistinen propaganda on lisääntynyt. Sekä suomalaisia että suomen kieltä on käytetty muun muassa Isisin propagandassa.^[40]

On myös mahdollista, että kansainvälisiin kriisinhallinta- ja koulutusoperaatioihin osallistuminen on nostanut Suomeen kohdistuvaa terroristista uhkaa. On kuitenkin huomionarvoista, että Suomi ei edelleenkään ole terroristijärjestöjen tärkeimpiä kohteita, mutta yksittäisten tekijöiden väkivaltaisten tekojen uhka on kuitenkin edelleen kohonnut.^[40]

Terrorismi-lainsäädäntöä on 2010-luvulla muokattu Suomessa, ja nykyään myös terroristijärjestön rahoittaminen on Suomen lain mukaan rikos.^[41] Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari totesi huhtikuussa 2017 Tukholman iskun jälkeen, että terrorin uhka Euroopassa ehkä suurempi kuin koskaan.^[42] Kesäkuussa Suojelupoliisi nosti Suomen uhka-arviota ja totesi, että myös Suomessa terrori-iskun uhka on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin.^[43] Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan terrori-iskun uhkaa ovat nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan.^[43] Samassa yhteydessä Helsingin Sanomat uutisoi, että Suojelupoliisi on ottanut käyttöön uuden asteikon, jolla terrori-iskun uhkaa arvioidaan.^[43] Neliportaisessa asteikossa Suomen uhka-arvio oli kesäkuussa 2017 portaalla kaksi, eli uhka oli kohonnut.^[43] Samaan aikaan Suojelupoliisin tietoon oli tullut myös aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä hankkeita ja suunnitelmia Suomessa.^[43]

Kesäkuussa 2017 Suojelupoliisi esitti arvion, että terrorismille myötämielisiä henkilöitä on Suomessa noin 350.^[43] Määrä on kohonnut viime vuosina voimakkaasti. Suojelupoliisin mukaan kasvua on vuodesta 2012 noin 80 prosenttia.^[43] Aikaisempaa suurempi osa näistä henkilöistä on Suojelupoliisin mukaan osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai saanut terroristista koulutusta.^[43] Tätä Suojelupoliisi pitää merkittävänä muutoksena aiempaan.^[43] Kesäkuun 2017 uhka-arvio esittää, että Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut terroristijärjestö Isisissä merkittäviin asemiin. Heillä on laajat verkostot äärijärjestön sisällä.^[43] Suojelupoliisin tutkijoiden mukaan Suomen aseman muutos on merkittävä ja historiallinen.^[43]

Iskujen uhkaa Suomessa on nostanut se, että Suomesta pyritään maalailemaan terroristisessa propagandassa kuvaa osana yleistä vihollisjoukkoa ja sitä kautta oikeutettuna iskukohteena.^[43] Lisäksi Suomi pyritään myös esittämään Isisille vihamielisenä valtiona.^[43] Uhkaa nostaa myös terroristien kohdevalinnan monipuolistuminen.^[43] Isisin iskut eivät kohdistu enää ainoastaan strategisiin kohteisiin, vaan iskujen kohteita pyritään laajentamaan.^[43]

Sisäministeriön vuoden 2020 väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa kirjoitetaan, että Isis pitää Suomea oikeutettuna terrorismin kohdevaltiona, koska Suomi on osa ISIS:n vastaista koalitiota. Al-Qaidan ja al-Sha-baabin toiminta on pääasiassa keskittynyt Aasian ja Afrikan konfliktialueille ja epävakaisiin valtioihin, mutta niiden toiminnan taustalla on kansainvälinen salafi-jihadistinen ideologia. Suomessa terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on 390. Heistä valtaosa kannattaa tai tukee toiminnallaan radikaali-islamistista terrorismia. Syyrian ja Irakin konfliktiin liittyvän vierastaistelijailmiön sekä värväys- ja tukiverkostojen aktivoitumisen myötä terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä yli kaksinkertaistui 2010-luvun aikana Suomessa. Sisäministeriön mukaan ei ole nähtävissä mitään syitä, jotka merkittävästi laskisivat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärää Suomessa. Henkilöiden aiheuttaman uhkan luonne voi kuitenkin muuttua. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärän jatkuva kasvu etenkin vuodesta 2015 alkaen, Turussa elokuussa 2017 tapahtunut terrori-isku sekä monimutkainen Syyrian ja Irakin konflikti osoittavat, että kansainvälisillä tapahtumilla voi olla merkittävä radikalisoiva ja liikkeelle paneva vaikutus Suomenkin turvallisuustilanteeseen. Kansainväliset tapahtumat voivat tietyissä olosuhteissa toimia laukaisevana tekijänä väkivaltaiselle uskonnollisesti tai poliittisesti motivoituneille teoille myös Suomessa.^[44]

Syyskuussa 2024 uutisoitiin, että keskusrikospoliisi kolmen Suomessa oleskelleen ulkomaalaistaustaisen miehen syyllistyneen terrorismirikoksiin. Miesten epäillään osallistuneen Isisin toimintaan. Epäillyt rikokset tapahtuivat Helsingissä 1. tammikuuta 2023 – 10. kesäkuuta 2024.^[45]

Keskusrikospoliisi epäili kesäkuussa 2017, että Temppeliaukion kirkkoon on suunnitteilla terrori-isku.^[46] Näkyvät tapahtumat saivat alkunsa, kun kirkon alueella oli sunnuntaina 18. kesäkuuta 2017 poliisioperaatio rikoksesta epäillyn henkilön tavoittamiseksi.^[46][47] Poliisioperaatio oli useiden tuntien mittainen.^[48] Poliisi ei tuolloin paljastanut operaation tarkkaa syytä, ainoastaan sen, että poliisi tavoitteli rikoksesta epäilytyä henkilöä.^[47] Poliisi ei tavoittanut henkilöä.^[48] Seuraavana maanantaina paikalle tuotiin useita betoniesteitä.^[47] Töölön kirkkoherran Auvo Naukkarisen mukaan esteet on järjestetty paikalle Töölön seurakunnan, Helsingin kaupungin ja poliisin toimesta.^[47] Vastaavanlaisia betoniesteitä käytetään esimerkiksi estämään ajoneuvojen pääsyä suojatulle alueelle.^[49] Suojelupoliisi nosti yleistä terrorismin uhka-arviota Suomessa viikko ennen tapahtumia, mutta nostolla ei välttämättä ollut yhteyttä viikonloppuna poliisin saamaan vihjeeseen terrori-iskusta.^[50] Suojelupoliisi kertoi tapahtumia edeltävänä keskiviikkona, että terrori-iskujen uhka Suomessa on suurempi kuin koskaan.^[51]

Muutamat kaupungin sekä erilliset tapahtumat Suomessa ilmoittivat Tukholman iskujen ja Temppeliaukion terroriepäilyn jälkeen, että ne alkavat suojata alueitaan erilaisin betonisin ajoestein.^[52][53] Esimerkiksi Savonlinnan tori suojattiin kesäkuun 2017 alussa, jotta se olisi suojattu muun muassa heinäkuussa järjestettävien Savonlinnan oopperajuhlien ajan.^[52] Itä-Suomen kaupungeista myös Joensuu ja Imatra rakensivat esteitä isolla ajoneuvolla toteutettavan terrori-iskun varalle.^[52] Temppeliaukion epäilyn jälkeen myös Jyväskylässä päätettiin rakentaa poliisin ja pelastuslaitoksen esittämän pyynnön seurauksena lisää pysyviä esteitä kaupungin keskustaan, muun muassa kävelykadulle.^[53] Esteet on tarkoitus rakentaa ennen rallin MM-osakilpailua, Suomen ralli, joka on iso tapahtuma Jyväskylässä.^[53]

Pääartikkeli: Turun isku 2017

Marokkolaistaustainen 18-vuotias turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane puukotti kaksi ihmistä kuoliaiksi, ja haavoitti kahdeksaa 18. elokuuta 2017. Väkivallan tekijä juoksi Kauppatorilla ja sieltä pois puukottaen vastaantulijoita, lähinnä naisia. Jotkut koettivat pysäyttää puukottajan juoksemalla hänen perässään. Näiden joukossa oli ulkomaalaisia. Puukottajan juoksu päättyi Puutorin lähelle, jossa poliisi ampui miestä jalkaan. Verityöt olivat vieneet aikaa vähän yli kolme minuuttia. Elossa olleet uhrit ja tekijä kuljetettiin sairaalaan. Tekijä oli kiinni otettaessa rauhallinen. Häntä luonnehdittiin "yksinäiseksi sudeksi", jonka nähtiin monesti kulkevan yksin. Poliisi pidätti tekijän lisäksi myös neljä muuta maahantulijaa, joiden epäili liittyvän tekoon. Tekijästä oli annettu aiemmin vihje suojelupoliisille, mutta hän ei ollut poliisin terrorismiseurannassa.^lähde?

Tapauksessa 22-vuotias mies oli viettänyt lapsuutensa valtaosin Espanjassa, mutta asunut 15-vuotiaasta lähtien Suomessa. Käräjäoikeuden mukaan mies hankki vuosien ajan tietoa ääri-islamilaisten aseellisten ryhmien Isisin, al-Shabaabin ja Boko Haramin toiminnasta Telegram-viestipalvelun kautta. Hän hankki rynnäkkökivääriä muistuttavan muovikuula-aseen, jolla hän harjoitteli aseen käyttöä ja kuljettamista. Lisäksi mies ilmaisi kiinnostusta lähteä kyseisten ryhmien koulutusleireille. Hän sai rangaistukseksi neljä kuukautta ehdollista vankeutta kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten.^[5]

Luettelo sisältää tapaukset, joihin liittyy kuolonuhreja tai loukkaantumisia.

	Vuosi	Kuolonuhreja	Loukkaantuneita	Global Terrorism Database
Kuopion kouluhyökkäys	2019	1	10	[54]
Turun isku 2017	2017	2	9	[55]
Hyökkääjät sytyttivät tuleen teltan turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirillä Helsingissä. Yksi henkilö loukkaantui iskussa. Mikään ryhmä ei ole ottanut vastuuta tapahtuneesta.[56]	2017	0	1	[57]
Kaksi henkilöä hyökkäsi turvapaikanhakijan kimppuun lähellä Kaivannon pakolaisten vastaanottokeskusta Kangasalan kaupungissa Pirkanmaalla. Uhri loukkaantui pahoinpitelyssä. Mikään ryhmä ei ole ottanut vastuuta iskusta.[58]	2015	0	1	[59]
Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) kannattajiksi epäillyt kapinalliset sytyttivät tuleen Turkin suurlähetystön Helsingissä heittämällä useita Molotovin cocktaileja suurlähetystön ovelle. Yksi ihminen loukkaantui hengittäessään savua. Tulipalo saatiin nopeasti sammutettua. Poliisi arvelee, että tuhopoltto tapahtui poliittisista syistä. Tapahtumasta ei otettu vastuuta.[60]	2008	0	1	[61]
Jokelan koulusurmat	2007	9	13	[62]
Pommi-isku poliisiasemalle[63]	1995	0	1	[64]
Pommi-isku televisioasemalle[65]: Yleisradion pääjohtajalle Sakari Kiurulle osoitettu kirjepommi räjähti 16.6.1986.[66] Kiurun sihteeri sai sirpaleita ylävartaloonsa.[66] Räjähdyksen jälkeen muutaman lehden toimitukseen saapui kirje, jossa kerrottiin pommin lähettämisen syyksi television väkivaltaohjelmat.[67] Kirjeessä pommi kuvailtiin yksityiskohtaisesti[68]. Allekirjoittajaksi oli merkitty "terroristiryhmä Harri Likainen".[67] Pommin lähettäjä ei koskaan selvinnyt[67][68].	1986	0	1	[69]
Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto	1977			–

Hella Wuolijoen on kerrottu saaneen pöydälleen pommipaketin 1940-luvulla.^[67] 1972 räjähti pommi Turun ylioppilastalossa sosialidemokraattisen opiskelijayhdistyksen toimistossa^[70]. 1975 räjähti pommi Skdl:n vaalitilaisuudessa Petäjävedellä.^[70] 1977 lähetti uusnatsi kirjepommin demokraattisen nuorisoliiton Vaasan-piiritoimistoon.^[70]