Koordinaatit: 41°9′N, 69°41′E

Taškentin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taškentin alue
Zangiotan mausoleumi.
Zangiotan mausoleumi.
Alueen sijainti Uzbekistanin kartalla.
Alueen sijainti Uzbekistanin kartalla.
Valtio Uzbekistan
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Nurafshon
Pinta-ala 15 250 km²
Väkiluku (2024) 3 051 800

Taškentin alue (uzb. Toshkent viloyati) on hallintoalue Uzbekistanin koillisosassa. Sen hallinnollinen keskus on Nurafshonin kaupunki. Alueen sisällä sijaitseva maan pääkaupunki Taškent muodostaa erillisen hallintoalueen.[1] Alueen pinta-ala on 15 250 neliökilometriä[2]. Asukasmäärä oli 3 051 800 vuonna 2024[3].

Maantiede, ilmasto ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taškentin alue rajoittuu luoteessa ja pohjoisessa Kazakstaniin, koillisessa Kirgisiaan, idässä Namanganin alueeseen, etelässä Tadžikistaniin ja lounaassa Syrdarjan alueeseen. Tienšanvuoriston länsirinteiden ja Syrdarjajoen keskijuoksun välillä sijaitsevasta alueesta suuri osa on Syrdarjaa kohti loivasti viettävää tasankoa. Koillisessa ja idässä ovat Ugom-, Piskom, Chatqol- ja Quramavuoret. Korkein kohta ovat Adelungvuori (4 301 metriä).[4][5]

Hyötykaivannaisiin kuuluvat kupari, polymetallit, kulta, hopea, lyijy, bauksiitti, ruskohiili, molybdeeni, maasälpä, fluoriitti ja erilaiset rakennusaineet. Alueella on paljon kuumia lähteitä ja kivennäisvettä. Se on altis maanjäristyksille.[4][5]

Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat kosteita ja melko leutoja, kesät pitkiä, kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –1,3:sta –1,8:aan ja heinäkuussa 26,8 astetta. Vuotuinen sademäärä on tasangolla 250 ja vuorilla 500 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä keväällä ja talvella.[4][5]

Tärkeimmät joet ovat Syrdarja ja sen sivujoet Chirchiq ja Ohangaron. Maatalouden keinokastelua varten on rakennettu kanavia ja tekojärviä.[4][5]

Tasanko on kokonaan viljelyskäytössä. Syrdarjan ja muiden jokien varrella on rantametsiä. Vuorten rinteillä on harvaa katajametsää ja hedelmäpuita sekä alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat jyrsijät, matelijat ja monet lintulajit, rantametsissä ja vuorilla villisika, kultasakaali, karhu, kettu, argaali ja kuhertajagaselli. Alueella sijaitsee Ugom–Chatqolin kansallispuisto.[4][5]

Hallinnollinen jako ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 perustettuun[4] alueeseen kuuluvat suuruusjärjestyksessä Angrenin, Chirchiqin, Olmaliqin, Bekobodin, Yangiyoʻlin, Nurafshonin ja Ohangaronin aluetasoiset kaupungit sekä 15 piirikuntaa: Bekobod, Bo‘ka, Bo‘stonliq, Chinoz, Ohangaron, Oqqo‘rg‘on, O’rtachirchiq, Parkent, Pskent, Qibray, Quyichirchiq, Taškent, Yangiyo‘l, Yuqorichirchiq ja Zangiota[6]. Muut kaupungit ovat suurusjärjestyksessä Parkent, Piskent, Keles, Chinoz, Bo‘ka, G‘azalkent, Do‘stobod, Oqqo‘rg‘on ja Yangiobod[7]. Taajamia on 90 ja maaseutuasutuksia 830[8].

Asukkaista suurin osa on uzbekkeja (70 %). Lisäksi on muun muassa kazakkeja (12 %), tadžikkeja (6 %), venäläisiä (5 %), korealaisia (2 %), tataareja (1 %) ja kirgiisejä (1 %).[9] Tasanko ja varsinkin Taškentin ympäristö on tiheään asuttua[4]. Kaupunkiväestön osuus oli 50 prosenttia vuonna 2023[6].

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taškent ja sen ympäristö ovat Uzbekistanin teollistuneinta aluetta. Taškentin alueella on kone- ja metalli-, kemian, tekstiili- ja jalkine-, kaivos-, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta. Tärkeitä teollisuuskeskuksia ovat Angren, Bekobod, Chirchiq ja Olmaliq. Sähköenergiaa tuottavat Angrenin lämpövoimalat sekä Chirchiqin–Boʻzsuvin putouksen vesivoimalaitokset.[4]

Maatalous palvelee suurelta osin Taškentin kaupungin tarpeita. Viljelysmaata on 315 000 hehtaaria, josta suuri osa on keinokasteltua. Alueella viljellään puuvillaa, vehnää, ohraa, riisiä, perunaa, vihanneksia, viinirypäleitä, sokeriruokoa, hedelmiä ja rehukasveja. Karjatalous on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siat ja siipikarja. Lisäksi harjoitetaan kalanviljelyä ja tuotetaan silkkikuitua.[4]

Alueelta on maantie- ja rautatieyhteydet Taškentiin, muualla Uzbekistaniin, Keski-Aasiaan ja Venäjälle. Taškentissa on kansainvälinen lentoasema.[4]

Alueella toimivat Taškentin maatalousyliopisto ja opettajakorkeakoulu sekä joukko maatalouden tutkimuslaitoksia. Kulttuurilaitoksia ovat kotiseutumuseot, kirjastot, kulttuurikeskukset sekä musiikki- ja taidekoulut. Historiallisista muistomerkeistä tärkein on 1400-luvulta lähtien pystytetty Zangiotan rakennusryhmä[4] moskeijoineen, mausoleumeineen ja madrasoineen[10]. Bekobodin piirissä on Qizilmozorin mausoleumi[4].

  1. Toshkent viloyati haqida Toshkent viloyati hokimligi. Viitattu 12.6.2024.
  2. Oʻzbekiston hududlarining yillik statistik toʻplami, s. 273. Toshkent: Oʻzbekiston Respublikasi Davlat statistika qoʻmitasi, 2020.
  3. Doimiy aholi soni (jami) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 12.6.2024.
  4. a b c d e f g h i j k l Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 8-zhild, s. 534–540. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2004. ISBN 5-89890-082-9
  5. a b c d e Uzbekskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, s. 484–486. Taškent: Glavnaja redaktsija Uzbekskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
  6. a b Hududlar bo`yicha shahar va qishloq aholisi soni Toshkent viloyati statistika boshqarmasi. Viitattu 12.6.2024.
  7. Shaharlar geografiyasi, s. 145–146. Toshkent: Barkamol fayz media, 2018. ISBN 978-9943-5519-4-7 Teoksen verkkoversio.
  8. Toshkent viloyatining ma`muriy-hududiy bo`linishi Toshkent viloyati statistika boshqarmasi. Viitattu 12.6.2024.
  9. Doimiy aholi sonining milliy tarkibi (shahar / qishloq) O'zbekiston Respublikasi ochiq ma'lumotlar portali. Viitattu 12.6.2024.
  10. Zangiota majmuasi Oʻzbekiston Vazirlar Mahkamasi huzuridagi Oʻta muhim ijtimoiy, madaniy va tarixiy ahamiyatga molik obyektlarni kurish, reonstruksya qilish va kapital taʻmirlash direksiyasi. Viitattu 12.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]