Suur-Seudun Osuuskauppa SSO

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1915 (Salon Seudun Osuuskauppa)
1926 (Osuuskauppa Seutu)
2004 (SSO)
Toimitusjohtaja Tapio Finér
Kotipaikka Salo
Toimiala päivittäis- ja käyttötavarakauppa, majoitus- ja ravitsemiskauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, autokauppa
Liikevaihto Laskua 449 milj. euroa (2017) [1]
Henkilöstö 1140 (2017) [1]
Omistaja yli 71 000 jäsentä[1]
Kotisivu sso.fi
Lohjan Prisma.

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on yksi S-ryhmään kuuluvista alueosuuskaupoista. SSO toimii 8 kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueilla.[2]

SSO:n liiketoiminta-alueet ovat päivittäis- ja käyttötavarakauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, erikoistavarakauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa, rauta-, maatalous- ja puutarhakauppa sekä autokauppa.

SSO syntyi 2004 Salon Seudun Osuuskaupan ja Lohjalla toimineen Osuuskauppa Seudun fuusion pohjalta.

Syksyllä 2016 SSO kertoi vähentävänsä yt-neuvottelujen tuloksena 89 työpaikkaa ja lopettavansa Halikon -rautakaupan, Salon Rosso-ravintolan ja Salon Mariankadun ABC-liikennemyymälän.[3]

SSO:n edeltäjiin liitetyt paikalliset osuuskaupat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskauppa Seutuun sulautuivat:

  • Karjalohjan Osuuskauppa 1917–1970
  • Osuusliike Aura (Vihti) 1928–1983
    • Osuuskauppa Uusi-Pohja (Karkkila) sulautui Osuusliike Auraan vuonna 1965
  • Osuuskauppa Jyvä (Pusula) 1929–1965
  • Nummen osuuskauppa 1905–1964
  • Sammatin Osuuskauppa 1922–1965

Salon Seudun Osuuskauppaan sulautuivat:

  • Hajalan Osuuskauppa (Halikko) 1903–1927
  • Halikon Aseman Osuuskauppa 1906–1928
  • Kiikalan Osuuskauppa 1906–1967
  • Kiskon Osuuskauppa 1916–1962
  • Perniön Osuuskauppa 1917–1973
  • Perttelin Osuuskauppa 1908–1973
  • Someron Osuuskauppa 1916–1984
  • Suomusjärven Osuuskauppa 1908–1984

Handelslaget Öboden, joka oli ruotsinkielinen osuuskauppojen yhteenliittymä Turunmaan saaristossa, lopetti vuonna 1989 ja sen alueesta Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd liittyivät Salon Seudun Osuuskaupan alueeseen. Lisäksi vuonna 1989 Koski Tl:n ja Marttilan alue siirtyi keskinäisellä sopimuksella Turun Osuuskaupalta Salon Seudun Osuuskaupan haltuun.[4]

Sokos

  • Salo
  • Lohja

Prisma

  • Halikko
  • Lohja
  • Nummela

ABC

  • Kemiönsaari
  • Koski Tl
  • Lohja
  • Sammatti Lohja
  • Marttila
  • Masuuni Karkkila
  • Nummela
  • Perniö
  • Halikko Salo
  • Piihovi Salo
  • Tupuri Salo
  • Somero
  • Vihti
  • Tytyri Lohja
  • SSO Liikennemyymälä Salo

S-market

  • Karkkila
  • Kemiö
  • Keskusta Lohja
  • Lempola Lohja
  • Tynninharju Lohja
  • Perniö Salo
  • Plaza Salo
  • Tupuri Salo
  • Somero
  • Otalampi Vihti
  • Keskusta Vihti

Sale

  • Koski Tl
  • Taalintehdas Kemiönsaari
  • Karjalohja Lohja
  • Marttila
  • Perttilä Lohja
  • Pusula Lohja
  • Sammatti Lohja
  • Saukkola Lohja
  • Virkkala Lohja
  • Hermanni Salo
  • Kiikala Salo
  • Kuusjoki Salo
  • Paukkula Salo
  • Pertteli Salo
  • Suomusjärvi Salo
  • Toija Salo
  • Vaskio Salo
  • Hiidensalmi Lohja
  • Nummela Vihti (syksy 2024)

Sokos Hotels

  • Original Sokos Hotel Rikala Salo

Autokaupat

  • Lohjan Autokeskus Lohja
  • PP-Auto Lohja
  • PP-Auto Salo

Kosmetiikkaliikkeet

  • Emotion Nummela
  1. a b c Vuosi 2017 oli SSO:ssa suurten investointipäätösten aikaa Suur-Seudun Osuuskauppa SSO. Arkistoitu 7.8.2018. Viitattu 7.8.2018.
  2. Laaksola, Merja: Maan parhaat omistajat. Yhteishyvä-lehti, joulukuu 2015, s. 89. S-Ryhmä.
  3. Henttonen, Katri: SSO vähentää 90 työpaikkaa – Rosso, Kodin Terra ja SSO Liikennemyymälä kiinni, Salon Seudun Sanomat 13.10.2016. Viitattu 20.10.2016.
  4. https://www.s-kanava.fi/web/sso/historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Suur-Seudun myymälät ja palvelut s-kanava.fi. Arkistoitu 7.8.2018. Viitattu 7.8.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]