Sarjarimpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sarjarimpi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Sarjarimpikasvit Butomaceae
Suku: Sarjarimmet Butomus
Laji: umbellatus
Kaksiosainen nimi

Butomus umbellatus
L.

Katso myös

  Sarjarimpi Wikispeciesissä
  Sarjarimpi Commonsissa

Sarjarimpi eli isosarjarimpi (Butomus umbellatus) on rantavesissä kasvava monivuotinen, kauniskukkainen vesikasvi. Se on heimonsa sarjarimpikasvien ainoa laji.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjarimmen kukkia.

Sarjarimmen juurakko on vaakasuora, noin 10 cm pitkä ja 1 cm paksu. Lehdet ovat juurakossa tiheästi, kierteisesti ja ne ovat tupellisia. Muodoltaan ne ovat kolmisärmäisiä, tasasoukkia, ehytlaitaisia ja kärkiosastaan kierteisiä. Lehdet ovat tavallisesti jäykkiä, 3–10 mm leveitä ja 40–80 cm pitkiä, mutta upoksissa tai virtaavassa vedessä lehdet ovat velttoja ja jopa 120 cm pitkiä. Pysty kukkavana on 60–120 cm korkea. Kukinto on sarjamainen ja siinä on 10–40 kukkaa. Kukinnon tyvellä on kolme kapeaa tukilehteä, ja yksittäisten kukkien kukkaperät ovat 8–12 cm pitkiä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Sekä verho- että terälehtiä on kolme kappaletta. Selän keskeltä purppuranpunaiset verholehdet ovat 8–12 mm pitkiä. Lähes valkoiset tai vaaleanpunaiset sekä punasuoniset terälehdet ovat hieman pienempiä ja leveämpiä. Kukissa heteitä on yhdeksän ja emejä kuusi. Sarjarimpi kukkii Suomessa kesä–elokuussa. Hedelmä on tuppilo ja se sisältää lukuisia siemeniä, joista suuri osa on kuitenkin tavallisesti kehittymättömiä.[2]

Euroopassa sarjarimpeä tavataan suurimmassa osassa maanosaa. Se kuitenkin puuttuu lähes kokonaan eteläisimmiltä alueilta: Pyreneiden niemimaalta, Italiasta ja Kreikasta. Lajia ei myöskään tavata Norjassa, Pohjois-Ruotsissa, Islannissa ja Venäjän pohjoisosista. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu Siperiaan ja Keski-Aasiaan, Turkkiin ja Lähi-itään. Sarjarimpi on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan.[3]

Suomessa sarjarimpeä kasvaa runsaimmin Etelä-Suomessa sekä sisämaassa että rannikolla. Lajia tavataan lisäksi pitkin Pohjanlahden rannikkoa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla myös paikoin sisämaassa. Sarjarimpeä kasvaa myös siellä täällä Lapissa.[4]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjarimpi kasvaa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilahtien rehevänpuoleisilla rannoilla matalassa vedessä. Virtaavassa vedessä laji saattaa kasvaa melko syvälläkin kukkimattomana uposkasvina.[2]

Ruotsissa sarjarimmen lehdistä on kudottu muun muassa mattoja ja istuinsuojuksia.[3]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  1. Akhani, H. & Zehzad, B.: Butomus umbellatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.10.2016. (englanniksi)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 507.
  3. a b Den virtuella floran: Blomvass Viitattu 28.8.2011. (ruotsiksi)
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Sarjarimmen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 28.8.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]