Säätyvaltiopäivät 1894
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1894 | |
---|---|
Kesto | 22.1.1894–2.6.1894[1] |
Aatelissääty | Lars Teodor von Hellens, Ritarihuone |
Pappissääty | Torsten Thure Renvall, Säätytalo |
Porvarissääty | Anders Joachim Kurtén, Säätytalo |
Talonpoikaissääty | Kaarle Wärri, Säätytalo |
Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niiden työ oli tuloksellista, vaikka sisäpoliittinen vastakkainasettelu oli jyrkentymässä.[2] Suomalaisen puolueen nuoret, "nuorsuomalaiset" olivat eronneet omaksi ryhmittymäkseen, joka ajoi yhtäläistä äänioikeutta kaikille.[3]
Edustajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aatelissääty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Lars Teodor von Hellens. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4][5]
Pappissääty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1892 kuolleen Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeuksen seuraajaksi oli nimitetty professori Herman Råbergh, joka oli ollut jo vuodesta 1888 Porvoon hiippakunnan papiston edustajana pappissäädyssä. Säädyn puhemies oli edelleen arkkipiispa Torsten Thure Renvall ja varapuhemies Kuopion hiippakunnan piispa Gustaf Johansson. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]
Piispat:
- Arkkipiispa Torsten Thure Renvall (säädyn puhemies), Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh, Kuopion hiippakunnan piispa Gustaf Johansson (varapuhemies).
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnan papiston edustajat: Taivassalon kirkkoherra Frans Nordlund, Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, Ulvilan kirkkoherra Karl Emil Stenbäck, Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra Josua Johansson, Hattulan kirkkoherra Johan Jakob Westerlund, Sundin kirkkoherra Frans Joakim Torckell, Maarian kirkkoherra Ivar Markus Tallgren, Pietarsaaren kappalainen Henrik Eliel Wegelius, Alavuden kirkkoherra Karl August Schroderus, Tampereen kappalainen Karl Oskar Fontell, Merikarvian kirkkoherra Gustaf Adolf Heman ja Ilmajoen kappalainen Johannes Ilmanen.
- Porvoon hiippakunnan papiston edustajat: Lappeenranta-Lappeen kirkkoherra Gustaf Oskar Teodor Nordström, Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle, Valkealan kirkkoherra Karl Wilén, Sulkavan kirkkoherra Ludvig Alexander Wennerström, Karstulan kirkkoherra Julius Immanuel Gummerus, Helsingin komministeri Aleksander Auvinen, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson, Kurkijoen kappalainen Gustaf Petterson ja Viipurin ruotsalaisen klassillisen lyseon rehtori Adiel Bergroth.
- Kuopion hiippakunnan papiston edustajat: tuomiorovasti Johannes Schwartzberg, Hailuodon kirkkoherra Niilo Karlsberg, Suonenjoen kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, professori Jaakko Forsman, Oulun kirkkoherra Waldemar Walli ja Raahen ja Saloisten kirkkoherra Knut Fredrik Durchman.
- Yliopiston valitsemat edustajat: professorit Johan Wilhelm Runeberg ja Johan Richard Danielson.
- Turun arkkihiippakunnan koulunopettajien edustajat: professori Otto Donner ja Turun suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Henrik Melander.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien edustajat: ruotsalaisen normaalilyseon rehtori Alfred Kihlman ja professori Ernst Jakob Waldemar Bonsdorff.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien edustaja: professori Ernst Gustaf Palmén.
Uusia edustajia, jotka eivät olleet ennen olleet koskaan valtiopäivillä, oli kahdeksan. Sellaisia valtiopäivämiehiä, jotka eivät olleet edellisillä valtiopäivillä, oli kymmenen. Säädyssä oli kolme piispaa, kaksitoista tuomiorovastia, tuomiokapitulin asessoria ja lääninrovastia, kahdeksan kirkkoherraa, viisi kappalaista ja komministeria, viisi professoria ja viisi koulumiestä.[7]
Porvarissääty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[8]
Talonpoikaissääty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Wärri mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Viktor Emil Liljeblad:[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Autonomia vaarantuu Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Edustuksellisen kansanvallan läpimurto Suomessa 2007. Suomen Eduskunta. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 1537-1544.
- ↑ Valtiopäivät 1894, ritaristo ja aateli. Atelier Apollo. Viitattu 23.4.2021.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 172–175.
- ↑ Österbladh 1934, s. 175.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 318. Helsinki: Otava, 1926.
Edeltäjä: Säätyvaltiopäivät 1891 |
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1894 |
Seuraaja: Säätyvaltiopäivät 1897 |