Riippuliidin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riippuliidin ja lentäjä Alpeilla.

Riippuliidin on purjesiipinen jäykkärunkoinen painopisteohjattu lentolaite, jossa lentäjä tyypillisesti riippuu valjaiden avulla ja ohjaa trapetsiputkesta painopistettään liikuttelemalla liitimen kulkua. Riippuliitimessä riiputaan lennon aikana vaaka-asennossa valjaissa ja jalat laitetaan vetoketjulla suljettavaan pussiin suojaan ilmavirralta.

Liidin on tavallisimmin laattojen avulla jäykistettyä tekstiiliä ja runko usein alumiiniputkea tai aerodynaamisesti muotoiltua profiilia. Myös hiilikuitua käytetään joidenkin osien materiaalina. Kankaana käytetään samoja kankaita kuin purjeveneiden purjeissa.

Lähtö ja laskeutuminen tapahtuvat vastatuuleen yleensä jaloin. Riippuliidintä voidaan hinata korkealle eri tavoin tai lähtö voi tapahtua korkealta paikalta juosten. Suomessa yleisin hinaustapa on kääntöpyörähinaus. Siinä 300–1 000 metriä pitkä naru kulkee kääntöpyörän kautta. Toisessa päässä on auto, moottorikelkka tai mönkijä. Toinen pää kiinnitetään riippuliitovaljaisiin. Riippuliidin vedetään narun pituudesta riippuen satojen metrien korkeuteen.

Taitava riippuliitäjä voi pysytellä ilmassa jopa useita tunteja hyödyntäen nousevia ilmavirtauksia. Riippuliidon vapaan matkan ennätys Suomessa on 309 kilometriä.[1]

Riippuliitovälineet ja -menetelmät ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana huimasti. Odottamattomien onnettomuuksien varalta valjaissa on mukana myös pelastusvarjo. Lentojen vaarallisuus riippuu siitä, milloin ja kuinka lentää.

Riippuliitokoulutus on Suomessa korkeatasoista. Kursseja järjestetään ympäri Suomen sekä kesällä että talvella. Kurssin hinta on noin tuhat euroa. Kurssin suoritettuaan saa pilotin kelpoisuuden ja voi lentää ilman opettajan valvontaa.[2]

  1. Riippu- ja varjoliidon Suomen ennätykset tim.jyu.fi. Viitattu 25.2.2018.
  2. Riippuliito pähkinänkuoressa riippuliito.net. riippuliito.net. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 25.2.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]