Betoniraudoitus

Raudoitusta käytetään vahvistamaan betonista valmistettavien rakenteiden tai rakennelmien kuten siltojen lujuutta vaativia osia. ^lähde?

Yksinomaan betonista valetun rakenteen vetomurtolujuus on hyvin pieni verrattuna sen puristuslujuuteen. Ilman raudoitusta ei olisi mahdollista valmistaa tarvittavan lujuisia etenkään vaakasuoria kantavia teräsbetonirakenteita, kuten palkkeja. Teräksen vetomurtolujuus on huomattavasti suurempi kuin betonin ja terästä sekä betonia yhdistämällä on mahdollista saavuttaa tarvittava lujuus.^lähde?

Raudoittamiseen yleisimmin käytettävää terästankotyyppiä kutsutaan harjateräkseksi. Lattioissa ja vastaavissa etenkin paikallavalettavissa rakenteissa käytetään raudoitukseen myös metalliverkkoa. Sen tehtävänä on lujittamisen ohella ehkäistä kutistumishalkeamia.^lähde?

Teräs sopii raudoitusmateriaaliksi paitsi hintansa myös muiden ominaisuuksiensa vuoksi: sen pituuden lämpötilakerroin on hyvin lähellä betonin kerrointa. Raudoituksessa käytettävät teräslaadut ovat sellaisinaan korroosioalttiita, mutta raudoituksena käytettäessä betonointi suojaa niitä ruostumiselta. Ruostumisen vuoksi teräsbetonin valmistuksessa ei käytetä terästä ruostuttavia suoloja sisältävää meri- tai muuta mineraalipitoista vettä.^lähde?

Raudoitteita valmistavat Suomessa muun muassa Tammet ja Flinkenberg steel.^lähde?

Betoniraudoite voidaan valmistaa teräksen lisäksi myös ruostumattomasta teräksestä^[1], lasikuidusta ja erilaisista komposiittikuiduista. Toistaiseksi muita kuin teräksisiä raudoitteita käytetään lähinnä erikoiskohteissa.^[2]

Betoniteräksille määritetään eurooppalaisessa standardisoinnissa seuraavat ominaisuudet^[3]:

• koot ja niiden toleranssit
• tartuntaominaisuudet
• hitsattavuus
• myötölujuus
• vetolujuuden ja myötölujuuden suhde
• murtovenymä
• taivutettavuus
• väsymislujuus.

Lisäksi betoniteräsverkoille pitää määritellä liitosten lujuus.^[3]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Betoniraudoitus.

• Flinkenbergin raudoitetehdas