Väkiviina

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Väkiviina eli sprii (lat. spiritus fortis. josta johtuu arkikielinen nimitys ”pirtu”) on etyylialkoholin ja veden atseotrooppinen seos. Se on siten puhtainta etanolia, jota voidaan valmistaa tislaamalla ilman apuaineita. Väkiviinan alkoholipitoisuus on ihanteellisesti 96,2 tilavuusprosenttia, käytännössä siinä on alkoholia yleensä 95–96 tilavuusprosenttia. Väkiviinaa valmistetaan atseotrooppitislaamalla alkoholia useaan kertaan pohja- tai täytekappalekolonnilla, kunnes saatu tuote kiehuu yhtenä komponenttina. Väkiviinan kiehumispiste on 79 °C ja tiheys 0,8 kg/dm³.

Väkiviina on lain mukaan alkoholipitoinen valmiste, joka sisältää alkoholia yli 80 tilavuusprosenttia. Tällaista tuotetta ei katsota Suomen alkoholilain mukaan alkoholijuomaksi. Väkiviinaa saa pitää hallussaan tai kuljettaa ainoastaan se, jolla on alkoholilain mukainen lupa tai oikeus valmistaa, maahantuoda, myydä tai käyttää väkiviinaa.^[1][2] Viljaviinaa valmistaa Suomessa Anora Group tehtaallaan Ilmajoen Koskenkorvalla.

Vedetöntä etanolia eli ”absoluuttista alkoholia” voidaan valmistaa kolmikomponenttitislauksella esimerkiksi bentseenin kanssa. Tällöin vesi-bentseeni-atseotrooppi kiehuu erillisenä komponenttina, ja etanoli kiehuu lähes puhtaana. Myös eteenin ja veden reagoidessa syntyy etanolia. Puhdasta etanolia ei voida säilyttää kosketuksessa ilman kanssa, sillä ilmankosteus absorboituu siihen välittömästi. 100-prosenttista etanolia on käytännössä lähes mahdotonta valmistaa, sillä etanoliin jää tai yhdistyy aina hiukan vettä tai muita epäpuhtauksia.

Väkiviinaa käytetään lääketieteessä desinfiointiin ja antiseptina. Kuitenkin jo 60-prosenttinen etanolivalmiste riittää tuhoamaan suurimman osan mikrobeista, kuten korona- ja influenssaviruksista. Pääsääntöisesti kuluttajakäyttöön tarkoitetut etanolipohjaiset käsihuuhteet ovatkin 60-prosenttisia. Terveydenhuollossa käytettävät etanolipohjaiset käsihuuhteet ovat sitävastoin yleensä vähintään 80-prosenttisia.

Väkiviinaa tarvitaan myös lääkkeiden valmistuksessa ja laboratoriokemikaalina.

Koska väkiviinassa alkoholi on pienimmässä mahdollisessa tislaamalla saatavassa tilavuudessa, se on myös käytännöllisin ja tehokkain tapa salakuljettaa alkoholia. Suomeen väkiviinaa on salakuljetettu yleensä Virosta, jossa sen valmistuksella vientiin on pitkät perinteet,^[3] ja Venäjältä.^lähde?

Kieltolain aikana suurin osa salakuljetetusta alkoholista oli juuri väkiviinaa. Sen salakuljetus on vähentynyt huomattavasti vuoden 2004 jälkeen, kun Viro liittyi Euroopan unioniin ja Suomessa laskettiin alkoholiveroa. Tullin tilastojen mukaan 1990-luvulla saatettiin takavarikoida väkiviinaa yli 100 000 litraa vuodessa; vuonna 2013 takavarikoitiin enää 11 000 litraa pääasiassa Venäjältä tulevilta matkaajilta, jotka rikkovat 20 tunnin oleskelusääntöä ja väkiviinan, eli yli 80-prosenttisen alkoholin matkustajatuontisäädöksiä.^[4]

Laimentamattoman väkiviinan juominen saattaa olla hengenvaarallista sen sisältämän suuren etanolimäärän vuoksi. Juominen voi aiheuttaa vaurioita ruokatorveen ja lisäksi alkoholimyrkytyksen riski on korkea. Huomion arvoista on myös se, että muu kuin farmakopealaatuinen väkiviina voi sisältää haitallisia epäpuhtauksia. Erityisesti absolutoitu eli lähes sataprosenttinen etanoli voi sisältää epäpuhtautena bentseeniä^lähde?.

• Rossi, Leena: Ei tullut Suomen kansasta raitista. Kirja-arvostelu teoksesta Pulkkinen, Jonna: Kieltolaki: Kielletyn viinan historia Suomessa. Minerva Kustannus Oy, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut, 25.6.2015)