Suomen oikeusministeriö

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Teksti on suhteettoman raskaslukuista, täynnä luetteloita, pieniä yksityiskohtia ja loputtomia ”ja-ja-sekä-samoin-kuin-sekä”-rakenteita.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkelin ainoa viitattu lähde on toisen viranomaisen lyhenneluettelo.

Oikeusministeriö Justitieministeriet
Oikeusministeriön rakennus osoitteessa Eteläesplanadi 10, Helsinki.
Lyhenne	OM
Ministeri(t)
– Oikeusministeri	Leena Meri
– Kunta- ja alueministeri (Ahvenanmaata koskevat asiat)	Anna-Kaisa Ikonen
Kansliapäällikkö	Pekka Timonen
Budjetti	1,2 mrd. € (2024)[1]
Työntekijöitä	1 690 (2023)[2]
Osoite	Oikeusministeriö Eteläesplanadi 10 Helsinki
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK

Oikeusministeriö (ruots. Justitieministeriet) (OM^[3]) on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Se kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriö vastaa Suomessa myös vaalien järjestämisestä.

Oikeusministeriön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtia demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Rikosseuraamuslaitos, joka vastaa vankilatuomioiden täytäntöönpanosta, toimii oikeusministeriön ohjauksessa. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille ja niiden keskushallintotehtävät on eriytetty oikeusministeriöstä vuonna 2020 toimintansa aloittaneeseen Tuomioistuinvirastoon.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa johtaa oikeusministeri. Ministeriä avustavat kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä, johon kuuluvat ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden johtajat. Nykyinen oikeusministeri on Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.

Oikeusministeriön osastot ovat hallinto- ja ohjausosasto (HOO), demokratia- ja julkisoikeusosasto (DJO), kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto (KRO) sekä yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto (YOO) sekä osastoihin kuulumaton esikunta. Oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii Pekka Timonen.

Oikeusministeriön toimitilat sijaitsevat Helsingissä Eteläesplanadi 10:ssä. Ministeriön koulutusyksikkö ja koulutustilat ovat osoitteessa Snellmaninkatu 5 (Pihapaviljonki).

Oikeusministeriö perustettiin vuonna 1918 heti Suomen itsenäistyttyä. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1892 senaatin talousosaston oikeustoimituskunta. Vuonna 1919 oikeusministeriöön yhdistettiin painoasiain ylihallitus ja vuonna 1922 vankeinhoitohallitus sekä lainvalmistelukunta.

Suomen oikeudellisella elämällä on vuosisataiset perinteet. Lainkäyttö- ja tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa Ruotsin vallan aikana (1100-luvulta vuoteen 1809) ja kehittyi edelleen Suomen ollessa Venäjään liitetty autonominen suuriruhtinaskunta (1809–1917).

Oikeusministeriön osastot ovat hallinto- ja ohjausosasto, demokratia- ja julkisoikeusosasto, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto sekä yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto sekä osastoihin kuulumaton esikunta.

Esikunnassa on neljä yksikköä: johdon tuki, viestintä, EU- ja kansainväliset asiat sekä lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus. Tämän lisäksi esikuntaan kuuluvat kehitysjohtaja ja tarkastusjohtaja.

Esikunta vastaa ministeriön ylimmän johdon strategisen valmistelun kehittämisestä sekä valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisestä. Se koordinoi ministeriön kansainvälisiä ja EU-asioita, tutkimustoimintaa sekä ministeriön ja hallinnonalan viestintää. Esikunnalle kuuluvat myös laintarkastus sekä sisäisen tarkastuksen tehtävät.

Hallinto- ja ohjausosaston kolme yksikköä ovat: henkilöstö, ohjaus, tieto sekä erillisenä toimintona assistenttipalvelut.

Hallinto- ja ohjausosasto vastaa hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelusta ja raportoinnista, yhtenäisestä tulosohjauksesta ja tietohallinnon kehittämisestä. Osasto vastaa myös ministeriön henkilöstöasioista ja ministeriölle kuuluvista hallinnonalan työnantajavelvoitteista. Lisäksi hallinnonalan tiedonhallintaa, tietoturvallisuutta ja tietosuojaa koskevat ministeriövastuut kuuluvat osastolle.

Demokratia- ja julkisoikeusosastoon kuuluu neljä yksikköä: demokratia ja vaalit, EU-oikeus ja tietosuoja, itsehallinto ja yhdenvertaisuus sekä julkisoikeus.

Demokratia- ja julkisoikeusosasto vastaa perusoikeuspolitiikkaan liittyvistä tehtävistä, julkisoikeuden alan lainsäädännöstä sekä vaali- ja muiden osallistumisoikeuksien toteutumisesta. Osasto edistää yhdenvertaisuutta, hyviä etnisiä suhteita ja kielellisten oikeuksien toteutumista sekä koordinoi saamelaisasioita.

Osasto vastaa valtiosääntöoikeuteen, hallinto-oikeuteen, hallintolainkäyttöön, tietosuojaan ja julkisuuteen liittyvistä lainvalmistelutehtävistä. Osastolle kuuluvat Ahvenanmaan asiat sekä eurooppaoikeudelliset asiantuntijatehtävät.

Osastolle kuuluu tietosuojavaltuutetun toimiston, lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tulosohjaus.

Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston kolme yksikköä ovat: rikoksentorjunta ja seuraamukset, rikosoikeus sekä rikosprosessi.

Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto vastaa kriminaalipolitiikan, rikosseuraamusjärjestelmän ja rikoksentorjunnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Osaston tehtävänä on rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden lainvalmistelu. Sille kuuluvat rikoksen uhrin asemaa ja korruption vastaista toimintaa koskevat asiat.

Osastolle kuuluu Rikosseuraamuslaitoksen, syyttäjälaitoksen sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tulosohjaustehtäviä. Myös armahduksia koskevat anomukset ovat osaston asioita.

Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastolla on viisi yksikköä: kansainvälinen oikeusapu, oikeusturvapalvelut, siviilioikeus, tuomioistuinasiat sekä yksityisoikeus ja maksukyvyttömyys.

Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto vastaa yksityisoikeutta, riita-ja hakemusasioiden oikeudenkäyntimenettelyä sekä maksukyvyttömyysoikeutta koskevasta lainvalmistelusta.

Osastolle kuuluu tuomioistuinten, Ulosottolaitoksen, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien, konkurssiasiamiehen toimiston ja kuluttajariitalautakunnan tulosohjaus sekä kansainvälisen oikeusavun viranomaistehtäviä. Lisäksi osasto käsittelee muun muassa tuomarinimityksiä ja nimilautakuntaan liittyviä asioita.

Seuraavat henkilöt ovat toimineet oikeusministeriön kansliapäällikköinä:

• 1918–1927: Albin Pulkkinen
• 1927–1931: A. E. Rautavaara
• 1937–1945: Kaarle Laitinen
• 1945: Reino Kuuskoski
• 1946–1960: Teini Ahava
• 1960–1963: Olavi Merimaa
• 1963–1964: vt. Kai Korte
• 1964–1970: Olavi Merimaa
• 1971: Reino Lindroos
• 1971–1982: Kai Korte
• 1982–1990: Raimo Pekkanen
• 1990–1994: Teuvo Kallio
• 1995–2007: Kirsti Rissanen
• 2007–2016: Tiina Astola
• 2016–2018: Asko Välimaa
• 2018– Pekka Timonen

• Oikeusministeriön viralliset sivut

• Oikeuslaitoksen kotisivut.
• Oikeusministeriön julkaisut.
• Finlex. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Demokratia.fi. (Arkistoitu – Internet Archive)