Megaliitti

Megaliitti on ihmisen pystyttämä suuri kivi, jota on käytetty neoliittisen kauden ja varhaisen pronssikauden monumenteissa.^[1] Nimitys on peräisin kreikan sanoista megas ’suuri’ ja lithos ’kivi’. Suuret kivet saattavat olla yksittäisiä pystykiviä tai hyvinkin mutkikkaiden rakennelmien osia. Megaliittirakennelmissa ei ole yleensä käytetty laastia eivätkä ne useinkaan ole patsaista poiketen esittäviä. Suurin osa megaliiteista tehtiin kivikaudesta pronssikauteen ulottuvalla ajalla, jolloin vallitsi varhainen maanviljelykulttuuri. Tunnetuimmat megaliitit tehtiin noin 1800–1500 eaa. Länsi-Euroopassa. Näitä ovat Ranskan menhirit, Irlannin käytävähaudat ja Stonehengen kaltaiset kivikehät.^[2]

Niin sanottujen korkeakulttuureiden kivitöitä ei kutsuta megaliiteiksi. Megaliitteja on hajallaan monilla maailman alueilla, muun muassa Intiassa ja Koreassa. Suomessa Perämeren rantamilla sijaitsevia, yleensä suorakaiteen muotoisia kivisiä jätinkirkkoja pidetään megaliittien tyyppisinä rakennelmina.^[3]

Megaliittialueet ovat seutuja, joilla megaliitteja eli suurista kivistä tehtyjä rakennelmia esiintyy. Euroopassa megaliitteja on Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Pohjois-Saksassa, Puolassa, Tanskassa, Ruotsissa, Espanjassa, Portugalissa, Maltalla, Korsikalla, Sardiniassa, Italiassa ja Sisiliassa^[4]. Niitä on myös Gibraltarinsalmen eteläpuolella Afrikassa esimerkiksi Tunisiassa ja itäisessä Algeriassa. Myös mykeneläisen kulttuurin rakennelmia on tehty suurista kivistä. Megaliitteja löytyy muualtakin kuin Euroopasta, esimerkiksi Palestiinasta, Intiasta ja Kolumbiasta.

Monesti oletetaan Lähi-idän varhaisten viljelijöiden tai paimentolaisten aloittaneen megaliittikulttuurin. Göbekli Tepen PPNA-kautisessa rakennelmassa on käytetty myös suuria kiviä n. 8300–7300 eaa. Kiviin on kaiverrettu eläinten kohokuvia. Egyptin Nabtan kivikehä saattoi olla ajalta 7500 eaa^[5][6]. Seutu on nykyään aavikkoa, mutta monia merkkejä varhaisesta asutuksesta löytyy.^[7] Varmempi varhainen megaliitti on PPNC-ajalta 6900–6300 kalenterivuotta eaa^[8] oleva nyt jo veden alla oleva Atlit Yam.^[9][10] Paikan ala on 4 ha. Sieltä on löydetty muinaisia pystykiviä, kaivoja, hautoja ja taloja. Kivinen puoliympyrä koostuu seitsemästä 1–2,1 m korkeasta kivestä. Se on rakannettu lähteen ympärille. Se on nykyään 8–12 metriä veden alla. Löydöistä päätellen ihmiset elivät lähinnä viljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella. Levantissa, Iranissa ja Arabian niemimaalla tehtiin paljon dolmeneita ja pystykiviä myöhäisestä kuparikaudesta varhaiseen pronssikauteen. Varsinainen megaliittikeskittymä on Etelä-Syyrian repeämälaaksossa.^[11]

• Dolmen
• Esihistoriallinen tekniikka
• Euroopan megaliitit

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Megaliitti Wikimedia Commonsissa