Siirtolaisuus Norjaan
Norjassa on 883 751 maahanmuuttajaa, eli he muodostavat 16,8% Norjan väestöstä.[1]
Maahanmuuton historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvulla ja 2000-luvulla suuri osa Norjaan maahanmuuttaneista ihmisistä on tullut pakolaisia. 1950-luvulla pakolaisia tuli Unkarista ja 1970-luvulla Vietnamista sekä Chilestä.[2] Vuosina 1977–2012 Euroopasta tulleiden maahanmuuttajien määrä Norjassa nousi 46 000 hengestä 280 000 henkeen. Muista maanosista tulleiden maahanmuuttajien määrä nousi 25 000 hengestä 127 000 henkeen.[3]
Alueellinen sijoittuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2012 eniten maahanmuuttajia asui Oslossa (30,4 prosenttia), Drammenissa (25 prosenttia), Lørenskogissa (23 prosenttia) ja Skienissa (19,6 prosenttia).[1]
Toimeentulotuki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimeentulotukea vuonna 2017 saaneista maahanmuuttajista 86 prosenttia oli kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Vastaavasti 6 prosenttia oli kotoisin sellaisista Itä-Euroopan maista, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä.[4]
Rikollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä- ja Keski-Amerikan maista kotoisin olevat maahanmuuttajat tekivät keskimäärin vuosina 2010–2013 164 rikosta 1 000 henkilöä kohden, mikä on eniten kaikista maahanmuuttajaryhmistä. Seuraavaksi eniten rikoksia tekijät Afrikasta (153,8) ja Aasiasta (117,4) lähtöisin olevat maahanmuuttajat. Vähiten rikoksia tekivät Itä-Euroopan (98,4), muiden Pohjoismaiden (69,1) ja Länsi-Euroopan maiden (50,7) maahanmuuttajat. Suomessa syntyneet maahanmuuttajat tekivät 33,8 rikosta per 1 000 henkilöä.[5]
Alkuperämaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperämaa[1] | 2001 | 2017 |
---|---|---|
Puola | 6 432 | 108 255 |
Liettua | 378 | 42 491 |
Somalia | 10 107 | 41 463 |
Ruotsi | 23 010 | 39 266 |
Pakistan | 23 581 | 36 700 |
Irak | 12 357 | 32 304 |
Saksa | 9 448 | 27 593 |
Eritrea | 813 | 23 618 |
Filippiinit | 5 885 | 22 892 |
Vietnam | 15 880 | 22 658 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents, 1 January 2016 Befolkning. 3.3.2016. Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway). Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Sandnes, Toril (toim.): Innvandrere i Norge 2017 Statistiske analysar 155. 11.12.2017. Oslo/Kongsvinger: Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway). Viitattu 1.8.2019. (norjaksi)
- ↑ Tabell:05196: Folkemengde, etter kjønn, alder og statsborgerskap (Table:05196: Population by gender, age and citizenship) Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway). Viitattu 1.8.2019. (norjaksi)
- ↑ Tønseth, Harad & Grebstad, Unni: 56 prosent av sosialhjelpsutbetalingene går til innvandrere ssb.no. 29.1.2019. Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway). Viitattu 1.8.2019. (norjaksi)
- ↑ Andersen, Synøve N.; Holtsmark, Bjart & Mohn, Sigmund B.: Kriminalitet blant innvandrere og norskfødte med innvandrerforeldre En analyse av registerdata for perioden 1992-2015, s. 38 (Taulukko 3.6). (Tabell 3.6 viser oss det totale antallet gjerningspersoner blant norskfødte med innvandrerforeldre, brutt ned etter foreldrenes landbakgrunn og innvandringsgrunn. Tallet i den øverste raden i tabellen kjenner vi igjen fra tidligere; det er 44,9 gjerningspersoner per 1000 bosatt i den øvrige befolkningen. Blant norskfødte med innvandrerforeldre er tallet 112,9.) Oslo/Kongsvinger: Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway). ISBN 978-82-537-9643-7 Artikkelin verkkoversio (viitattu 1.8.2019). (norjaksi)