Avro Lancaster

Avro Lancaster
Lancaster B.I ilmassa
Tyyppi	pommikone
Alkuperämaa	Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistaja	A. V. Roe & Co.
Ensilento	9. tammikuuta 1941
Esitelty	1942
Valmistusmäärä	7 377
Kehitetty mallista	Avro Manchester
Infobox OK

Avro Lancaster oli Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien tärkein strateginen pommikone toisen maailmansodan aikana.

Lancaster kehitettiin kaksimoottorisen vuonna 1940 käyttöön otetun A. V. Roe & Company -tehtaan Tyyppi 679 eli Avro Manchester -pommikoneen pohjalta. Manchesterin 24-sylinteriset Rolls-Royce Vulture -moottorit olivat osoittautuneet teholtaan ja luotettavuudeltaan heikoiksi. Koneesta jatkokehitettiin Tyyppi 683 eli Lancaster, jossa moottoreiksi oli vaihdettu neljä pienempää luotettaviksi todettua Rolls-Royce Merlin X -moottoria. Merlin oli nestejäädytteinen v-moottori ja käytössä muun muassa Spitfire-hävittäjässä. Tuotantomalleihin vaihdettiin uudemmat Merlin XX -moottorit, jotka kehittivät 1 280 hevosvoimaa kukin. Noin 75 prosenttia Lancasterin osista oli samoja kuin Manchesterissa. Uuden moottoriratkaisun ansiosta koneen pommikuormaa ja toimintasädettä saatiin kasvatetuksi.^[1]

Konetyyppi – Lancaster B.I – lensi ensilentonsa 9. tammikuuta 1941. Koneen maksiminopeus oli 462 km/h, ja toimintamatka (range) 2 670 kilometriä täydellä 9 800 litran polttoainemäärällä. Varustettuna kahdeksalla suojaavalla konekiväärillä kone pystyi kantamaan 9 980 kilon pommikuorman, tyypillinen kuorma oli kuitenkin noin 5 500–6 350 kiloa.^[1][2] Alkupään valmistettuihin koneisiin asennettiin alle ampuva kaksoiskonekivääri, mutta sen periskooppitähtäin osoittautui hankalakäyttöiseksi yötehtävissä ja aseesta luovuttiin.

Perusmalli osoittautui niin toimivaksi, että konetta jatkokehitettiin suhteellisen vähän. Tyyppiin II vaihdettiin Bristol Hercules -tähtimoottorit, koska pelättiin Merlin-moottoreille syntyvän tuotantovaikeuksia. Pelko osoittautui aiheettomaksi, ja myöhemmissä malleissa III-VII palattiin Merlineihin. Koneiden tarve oli niin suuri, että Avron lisäksi valmistajiksi otettiin Austin Motors, Vickers-Armstrong ja Armstrong-Whitworth. Lisäksi Kanadassa valmistettiin lisenssillä mallia X.^[3]

Lancasterin pahin puoli oli, että osuman saaneesta koneesta oli lähes mahdotonta pelastautua. Lancaster-miehistöjien tappiot olivat suhteessa paljon raskaammat verrattuna Handley Page Halifax- ja Short Stirling -miehistöihin. Asia oli ilmavoimien tiedossa, ja Freeman Dyson ehdotti ratkaisuksi rungon oven leventämistä kuudella tuumalla. Se olisi kuitenkin merkinnyt katkosta tuotantolinjalle, eikä sitä hyväksytty.^[4]

Lancaster oli ainoa Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien konetyyppi, joka pystyi kantamaan 4 000 paunan (1 815 kg) pommeja.^[5] Kone pystyi kuljettamaan jopa 12 000 paunan (5 445 kg) Tallboy-pommeja. Erikoismalli Lancaster B.IB Special oli aseistuksesta ja kaikesta vähemmän tärkeästä painolastista riisuttu versio, joka kykeni kantamaan 22 000 paunan (9 980 kilon) Grand Slam -pommin. Koneen pommiluukkuja jouduttiin suurentamaan, jotta Grand Slam mahtui sisään.^[3]

Ensimmäinen Lancastereilla tehty pommituslento oli miinanlaskulento 3. maaliskuuta 1942. Koneita käytettiin pääasiassa massiivisiin yöllisiin Saksan teollisuuslaitosten ja kaupunkien vaakapommituksiin, mutta myös joihinkin erikoisoperaatioihin. Yökäytön takia joihinkin myöhempiin Lancaster-malleihin lisättiin navigointitutka H2S, sekä perävaroitintutka Monica. Saksalaiset kehittivät ”Naxos”- ja ”Flensburg”-tutkailmaisimet/kohtilentolaitteet, joiden avulla hävittäjä voi etsiä pommikoneen. Lisäksi maassa toimiviin ”Würzburg”-tutkiin asennettiin vastaavia ilmaisimia, jolloin nimenä oli ”Naxburg”.^[6] H2S - tutkan käyttöä rajoitettiin ja Monicasta luovuttiin. Laite antoi myös vääriä hälytyksiä omista koneista.

Kuuluisin Lancaster-koneilla tehty operaatio oli hyökkäys kolmea Ruhrin alueen patoa vastaan. Operaatiota varten oli suunniteltu erityiset padontuhoajapommit, jotka laskettiin irti nopeassa vaakalennossa. Pommit kimposivat veden pintaa pitkin eteenpäin ja vajosivat veteen. Pommien oli osuttava patoon tarkkaan määrätyssä syvyydessä tehotakseen massiiviseen patomuuriin, ja tämä vaati matalalentoa muutaman kymmenen metrin korkeudessa tarkasti määrätyllä nopeudella. Kaksi kolmesta padosta tuhottiin, ja runsaasti viljelyalaa sekä tärkeitä kaivoksia ja tehtaita jäi kuukaudeksi veden alle. Toinen merkittävä tehtävä oli taistelulaiva Tirpitzin upottaminen vuonna 1944.

Kaiken kaikkiaan Lancastereita valmistettiin 7 377 kappaletta, joista 430 Kanadassa. Koneilla tehtiin yhteensä 156 000 pommituslentoa, joissa pudotettiin 608 612 tonnia pommeja. Yli puolet koneista menetettiin - 3 249 konetta lennoilla, ja 487 konetta maassa. Miehistöä kaatui yli 21 000 miestä. Yhtä tuhottua konetta vastaan pystyttiin kuitenkin pudottamaan keskimäärin 132 tonnia pommeja, mikä oli oleellisesti enemmän kuin muilla Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien pommikonetyyppeillä (Halifax 56 tonnia ja Stirling 41 tonnia).^[5] Lancastereista 24 kappaletta suoritti yli sata taistelulentoa.^[1]

Sodan jälkeen Lancaster pysyi Kuninkaallisten ilmavoimien käytössä vuoteen 1954. Kanadalla oli muutamia valokuvaustiedusteluun varustettuja Lancaster X -koneita käytössä vuoteen 1964.^[1]

Kanadassa muunnettiin vuonna 1943 seitsemän Lancaster X -pommikonetta siivilikäyttöön, Trans-Canada Airlinesin matkustajakoneiksi. Koneet muistuttivat suuresti Lancastereita, ainoastaan aseistus riisuttiin, keula korvattiin pidennetyllä metallikeulalla ja pommikuiluun rakennettiin polttoainesäiliöt. Malli osoittautui menestykseksi, ja sai nimen Lancastrian. Brittiläiselle BOAC-lentoyhtiölle muunnettiin 30 konetta matkustaja- ja rahtikoneiksi vuonna 1945. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat käytti Lancastrianeita. Berliinin saarron aikana konetyyppi osallistui ilmasiltaan: 15 polttoainekuljetuksiin muunnettua Lancastriania lensivät yhteensä yli 5 000 rahtikeikkaa.

• Royal Air Force Bomber Command 60th Anniversary: Avro Lancaster Bomber Command. 5.4.2005. Crown & Deltaweb International Ltd. Viitattu 15.3.2008. (englanniksi)
• Avro 683 Lancaster - Great Britain The Aviation History On-Line Museum. 19.5.2007. Viitattu 15.3.2008. (englanniksi)
• Shanks, Peter D.: The story behind Philip West's Primary Target comes to life thanks to firsthand accounts of the signatories. Aviation History, 2003, nro July, Vol. 13, Issue 6, s. 62-64. Holmes, Pennsylvania , USA: Weider History Group. ISSN 1076-8858 Academic Search Premier n:o 9889011. (pdf, html, txt) Viitattu 15.3.2008. (englanniksi)
• Lancaster Digger History. Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
• Hyvönen Jaakko: Yöhävittäjät iskevät. Apali, 2010. ISBN 978-952-5877-14-4

• Paul Brickhill: Padonmurtajat. Otava, 1956.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avro Lancaster.