Charles Frederick Worth

Charles Frederick Worth
Charles Frederick Worth ennen 10. maaliskuuta 1895, valokuvaaja Nadar
Henkilötiedot
Syntynyt	13. lokakuuta 1825 Bourne, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	10. maaliskuuta 1895 (69 vuotta) Pariisi, Ranska
Ammatti	muotisuunnittelija
Puoliso	Marie Augustine Vernet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Charles Frederick Worth (13. lokakuuta 1825 Bourne, Lincolnshire, Yhdistynyt kuningaskunta – 10. maaliskuuta 1895 Pariisi, Ranska) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä muotisuunnittelijoista. Häntä kutsutaan myös haute couturen eli muotitaiteen isäksi, sillä hän käytti ensimmäisenä tätä termiä.^[1][2]

Charles Frederick Worth syntyi viidestä lapsesta nuorimpana. Hänen vanhempansa olivat lakimies William Worth ja Mary Ann Quincey.^[3]

Isä oli melko varakas, mutta innokas peluri, joka teki konkurssin ja hylkäsi perheensä noin kymmenen vuotta Charlesin syntymän jälkeen. Elättääkseen omat lapsensa äiti ryhtyi työskentelemään varakkaiden perheiden lasten kotiopettajattarena. Charles Frederick, kuten veljensä ja sisarensakin, lähetettiin oppimaan ammatti ja 11-vuotiaana hänestä tuli painajan oppipoika. 12-vuotiaana hän muutti Lontooseen työskentelemään Swan & Edgar rihkamakaupassa. Nuorta miestä kiinnostivat National Galleryssä esillä olevat vanhojen mestarien maalaamat muotokuvat, joissa kuvattujen mallien yllä olevat ylelliset kankaat kiehtoivat häntä.^[3][4]

Nuoruuden kiinnostus historiallisiin kankaisiin sai täyttymyksensä vuosia myöhemmin, kun Charles Worth kudotutti Lyonin tehtaalla Tassinari & Chatelilla samanlaisen silmien ja korvien kuvilla koristellun silkkikankaan, kuin kuningatar Elisabet I:n puvussa maalauksessa, jota kutsutaan nimellä Rainbow Portrait.^[3]

Nuorena Worth työskenteli oppipoikana ja konttoristina kangastukuissa Lontoossa.^[4] Koska hän tiesi, että ylellisten kankaitten valmistus ja niistä tehtävien asujen taito oli peräisin Ranskasta, Worth muutti Pariisiin vuonna 1845^[4][2] tai keväällä 1846^[3] ja alkoi työskennelllä myyjänä Gagelin-Opigezin asustekaupassa rue de Richelieulla, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa Marie Augustine Vernet'n (1825–1898). Worthin aloitteesta myymälään perustettiin vaatteita valmistava osasto ja niin ikään hänen ehdotuksestaan hänen suunnittelemansa vaatteet osallistuivat Pariisin ensimmäiseen maailmannäyttelyyn vuonna 1855 ja voittivat palkintoja muun muassa Lontoon maailmannäyttelyssä vuonna 1851. Hänestä tuli myös Gagelin-Opigezin osakas.^[1][3][4]

Charles Worth meni vuonna 1851 naimisiin 26-vuotiaana samanikäisen Marie Vernet'n kanssa, joka oli kotoisin Clermont-Ferrandista. Heille syntyi kaksi poikaa: Gaston-Lucien vuonna 1853 ja Jean-Philippe vuonna 1856. Yritteliäs nuori isä, joka oli valmis koettelemaan omia siipiään, perusti yrityksen nimeltä Worth & Bobergh huhtikuussa 1858 ruotsalaisen Otto Boberghin kanssa, joka vastasi hallinnosta ja taloudesta aina vuoteen 1870 asti.^[3]

"Kaunis rouva Worth" osallistui miehensä kanssa liiketoimintaan. Hän oli miehelleen muusa, jota poika Jean-Philippe myöhemmin muisteli: "Äitini on oleellinen tekijä, kun puhumme Worthin muotitalosta. Alussa hän oli isäni inspiraationa ja lopuksi muotitalon kuuluisuus." Muotitalo sijaitsi osoitteessa 7, rue de la Paix, Jeanne Paquinin muotitalon ja kultaseppä Mellerion välissä.^[3]

Marie Worth hoiti markkinoinnin. Hän näki Pauline von Metternichin, Itävallan Pariisin suurlähettiläs Richard von Metternichin (Klemens von Metternichin poika) vaimon Tuileries'n puistossa järjestetyssä hovin juhlatilaisuudessa vuonna 1860. Ruhtinatar von Metternich oli tunnettu muoti- taidevaikuttaja. Muotipiirrustus-kansio kainalossaan Marie Worth työntyi menestyksellisesti tämän oleskeluhuoneen ovesta sisään. Keisarinna Eugénie kiinnitti huomiota läheisen ystävättärensä ja uskottunsa Pauline von Metternichin ensimmäiseen Worth-juhlapukuun, joka oli hopeavärillä laminoitua valkoista tylliä, koristeltu tuhatkauno- ja villiyrtti-kirjonnoilla. Kun Eugénie tiedusteli tästä "tyylikkyyden ja yksinkertaisuuden ihmeestä", ruhtinatar Pauline vastasi: "Tekijä on englantilainen, tähti, joka nousee muodin taivaalla." Seuraavana päivänä muotitaiteilija Worthia pyydettiin tulemaan palatsiin kello 10. Näin keisarinnan myötävaikutuksella, jota lehdistö kutsui pilkkanimellä rätti-keiju (ransk. la fée chiffon), muotitalo Worth löi itsensä lävitse.^[3][2] Samalla pukujen hinnat moninkertaistuivat: ne olivat maksaneet 300–400 frangia, mutta muotitalon pääseminen keisarilliseksi hovihankkijaksi nosti puvun hinnan 2 000 frangiin.^[5] Keisarinnan pukuihin käytetyt silkkikankaat saivat aikaan sen, että Lyonin silkkikutomoissa tuotanto kaksinkertaistui vuosien 1860–1871 välisenä aikana.^[6]

Keisarinna Eugénie pysyi uskollisena asiakkaana maanpakoonsa vuoteen 1870 asti, lähetti orvokkeja Worthin syntymäpäivinä ja surunvalittelussaan pojille Gastonille ja Jean-Philippelle vuonna 1895 sanoi, että Charles Worth oli ollut hänen uskollisin ja lojaalein ystävänsä.^[3]

Oman muotitalonsa Worth perusti Pariisiin vuonna 1858^[1][4] osoitteeseen 7 rue de la Paix.^[3]

Napoleon III:n noustua valtaan Pariisissa kasvoi kysyntä ylellisyystuotteille. Menestykseen Worth nousi keisarinna Eugénien tehdessä hänestä hovihankkijansa 1860-luvun alussa.^[4] Worthin asiakkaisiin lukeutui yhteiskunnan eliittiä niin Euroopasta kuin Pohjois-Amerikasta. Worthin asiakkaina oli myös kuuluisia näyttelijättäriä ja laulajattaria, kuten Sarah Bernhardt, Lillie Langtry, Nellie Melba ja Jenny Lind ja hän suunnitteli puvustuksia teatteriin.^[4]

Worthin asiakkaita olivat muun muassa Venäjän keisarinna Maria Fjodorovna, Espanjan kuningatar Isabella II, Itävallan keisarinna Elisabet, Italian kuningatar Margherita, Portugalin "kuninkaallisesti tuhlaava" kuningatar Maria-Pia ja Espanjan kuningatar Viktoria Eugenie, joka kulki Pariisin läpi aina rue de la Paixin kautta: "En tule tilaamaan mitään tänään [...] Tulin vain tervehtimään ja kuinka onnellinen olenkaan uusista puvuistani."^[3]

Worth oli ensimmäisiä suunnittelijoita, joka loi malliston etukäteen. Asiakkaat saattoivat valita mieleisensä ja puku teetettiin mittojen mukaan. Worthin maine levisi ylhäisöpiirien ulkopuolelle muotilehtien kautta 1870-luvulla.^[1][4] Vaikka Worth tuli tunnetuksi krinoliinihameistaan, hän oli tekemässä turnyyria muodikkaaksi 1870-luvulla.^[2][3]

Charles Worthin suunnittelemille vaatteille oli ominaista ylellisten kankaiden, koristeiden ja historiallisten pukuelementtien käyttö sekä hyvä istuvuus.^[4] Hänen luomuksensa ovat niin erinomaista laatua, että ne ovat erittäin haluttuja keräilijöiden ja museoiden parissa ja ovat säilyneet 2000-luvun alkupuolelle asti.^[2]

Charles Frederick Worth kuoli keuhkokuumeeseen 69-vuotiaana maaliskuussa 1895. Tämän jälkeen hänen poikansa Gaston-Lucien Worth (1853–1924) ja Jean-Philippe Worth (1856–1926), jotka olivat tulleet yrityksen toimintaan mukaan vuonna 1874, jatkoivat toimintaa edelleen menestyksekkäästi 1920-luvulle asti. Worthin jälkeläiset jatkoivat toimintaa kolmen sukupolven ja pareittain: Gaston ja Jean-Philippe Worth; Jean-Charles (1881–1962) ja Jacques Worth sekä Roger ja Maurice Worth, kunnes Jean-Charles jätti muotitalon vuonna 1952 ja naapurina ollut Jeanne Paquin osti muotitalon vuonna 1954.^[3][4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charles Frederick Worth Wikimedia Commonsissa