Pippurilimopuu
| Pippurilimopuu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Ruutakasvit Rutaceae |
| Suku: | Limopuut Zanthoxylum |
| Laji: | piperitum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Pippurilimopuu eli pippuriruutapuu (Zanthoxylum piperitum) on Itä-Aasiasta kotoisin oleva ruutakasvien heimoon kuuluva puu.
Kiinassa ja Itä-Aasiassa kasvava piikikäs pippurilimopuu tekee ruosteenpunaisia pieniä marjoja, joiden sisällä on pieni musta siemen. Siemeniä ei yleensä käytetä, joten ne poistetaan myytävistä marjoista. Mausteen maku on sitruunainen, sen polte on melko terävä ja se aiheuttaa kielessä lievää tunnottomuutta. Paahtamalla maku pyöristyy huomattavasti.[1] Mauste on suosittu muun muassa Sichuanin, Bhutanin, Tiibetin, Nepalin ja Japanin keittiöissä. Pippurilimopuun marjoja myydään muun muassa nimillä anispippuri, kiinanpippuri, japaninpippuri, sichuaninpippuri ja fagara.
Myös puun lehtiä käytetään mausteena ja koristeena,[2] erityisesti japanilaisessa keittiössä.
Nimestään huolimatta puu ei ole läheistä sukua pippurille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ (englanniksi) Gernot Katzerin maustesivut
- ↑ Plants for a Future
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pippurilimopuu Wikimedia Commonsissa