Koptilainen kalenteri

Koptilainen kalenteri eli aleksandrialainen kalenteri on koptilaisen kirkon käyttämä kalenterijärjestelmä. Se pohjautuu muinaisen Egyptin kalenteriin ja on Egyptissä nykyäänkin käytössä.

Vuonna 238 eaa. faarao Ptolemaios III määräsi egyptiläistä kalenteria uudistettavaksi siten, että joka neljänteen vuoteen oli lisättävä ylimääräinen, 366. päivä. Egyptin papisto kuitenkin vastusti tätä ankarasti, ja uudistus saatiin toteutettua vasta Rooman keisari Augustuksen aikana vuonna 25 eaa. Täten saatiin aikaan järjestely, jossa tietty egyptiläisen kalenterin mukainen päivä vuodesta vastasi pysyvästi samaa Roomassa jo tuolloin käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaista päivää. Erotukseksi vanhasta egyptiläisestä kalenterista, jota eräissä tähtitieteellisissä laskelmissa käytettiin vielä keskiajallakin, tätä uudistettua egyptiläistä ajanlaskua kutsutaan koptilaiseksi eli aleksandrialaiseksi ajanlaskuksi.

Koptilaisen kalenterin kuukaudet vastaavat täsmälleen myös etiopialaisen kalenterin kuukausia, mutta niillä on eri nimet ja myös vuosiluvut alkavat eri ajankohdasta.

Koptilaisessa kalenterissa on säilynyt muinaisegyptiläiseen kalenteriin perustuva vuoden jako kolmeen vuodenaikaan, joista kuhunkin luetaan neljä kuukautta. Kuhunkin vuodenaikaan liittyy tietyt koptilaisen liturgian mukaiset rukoukset. Kalenteria käyttävät yleisesti myös egyptiläiset maanviljelijät, koska se soveltuu maanviljelyksen tarpeisiin paljon paremmin kuin islamilainen kuukalenteri.

Koptilaisessa kalenterissa vuosi jakautuu 13 kuukauteen, joista jokaisessa on 30 päivää paitsi viimeisessä (Pi Kogi Enavot, "pieni kuukausi") vain viisi paitsi karkausvuosina kuusi päivää.

Vuoden ensimmäinen päivä vastaa juliaanisessa kalenterissa pysyvästi elokuun 29. päivää paitsi juliaanista karkausvuotta edeltävänä vuonna elokuun 30. päivää. Koptilainen karkausvuosi päättyy aina juliaanista karkausvuotta edeltävänä vuotena. Koska ero juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä on nykyisin 13 vuorokautta, vastaava päivä nykyisin greogoriaanisen kalenterin mukaan 11. syyskuuta paitsi karkausvuotta edeltävänä vuonna 12. syyskuuta. Vuoden ensimmäisenä päivänä vietetään Neyrouz-nimistä juhlaa. Vastaavan juhlan muinaisegyptiläinen nimi oli Ni-Yarouou (jokien juhla), mutta koska arabit eivät tunteneet nimen alkuperää, he sekoittivat sen persialaisen Nowruz-nimiseen juhlaan^[1].

Nykyisessä koptilaisessa kalenterissa vuosiluvut alkavat vuodesta 284 jaa., jolloin keisari Diocletianus nousi valtaan ja aloitti kristittyjen vainon. Tämän vuoksi käytetään myös nimitystä diokletiaaninen ajanlasku. Järjestelmän vuodet lyhennetään länsimaisessa tekstissä A.M. (lat. anno martyrum, marttyyrien vuonna).

Koptit viettävät joulua koiak-kuukauden 29. päivänä, joka vastaa 25. joulukuuta juliaanisen mutta nykyään 7. tammikuuta gregoriaanisen kalenterin mukaan. Pääsiäisen ajankohta määräytyy kopteilla samaan tapaan kuin muillakin kristityillä: se on periaatteessa kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, mutta käytännössä sen ajankohdan laskemiseen käytetään keskiajalta periytyviä laskukaavoja.

Taulukossa tähdellä (*) merkityt kuukausien alkamis- ja päättymispäivät ovat kuitenkin (tammi- ja helmikuussa) juliaanisina ja gregoriaanisina karkausvuosina (tammi- ja helmikuussa) tai sellaista edeltävinä vuosina (elo-joulukuussa) päivää myöhemmin kuin taulukkoon on merkitty.

• http://www.copticheritage.org/parameters/copticheritage/calendar/The_Coptic_Calendar.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

• Wolfgang Kosack: Der koptische Heiligenkalender. Deutsch - Koptisch - Arabisch nach den besten Quellen neu bearbeitet und vollständig herausgegeben mit Index Sanctorum koptischer Heiliger, Index der Namen auf Koptisch, Koptische Patriarchenliste, Geografische Liste. Christoph Brunner, Berlin 2012, ISBN 978-3-9524018-4-2.