Koordinaatit: 16°58′N, 7°59′E
Tämä on suositeltu artikkeli.

Agadez

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Agadez
Näkymä Agadezin historialliseen keskustaan moskeijan minareetista vuonna 1997.
Näkymä Agadezin historialliseen keskustaan moskeijan minareetista vuonna 1997.

Agadez

Koordinaatit: 16°58′N, 7°59′E

Valtio Niger
Alue Agadez
Departementti Tchirozérine
Hallinto
 – Asutustyyppi Commune urbaine
 – Pormestari (maire) Elhadji Abdourahamane Tourawa[1]
Korkeus 529[2] m
Väkiluku (2017) 137 354
Aikavyöhyke UTC+1











Agadez (myös Agades[3]) on kaupunki (commune urbaine) Tchirozérinen departementissa Agadezin alueella Nigerissä.[4] Kaupunki on Agadezin alueen pääkaupunki.[5] Vuonna 2017 kaupungissa oli 137 354 asukasta.[6] Kaupungin väestö elättää itsensä käsitöitä tekemällä, maataloudella ja kaupankäynnillä.[7]

Tuaregit perustivat Agadezin 1000-luvulla.[8] Agadezista tuli 1400-luvulla Aïrin sulttaanikunnan pääkaupunki, ja se oli 1500-luvulle asti merkittävä kaupankäyntikeskus.[9] Kaupunki kuului Songhain kuningaskuntaan 1500-luvulla, jolloin Agadez kukoisti ja sai uusia asukkaita kauppiaista ja käsityöläisistä.[8] Songhai hajosi vuonna 1591.[10] Seuraavien vuosisatojen kuluessa Agadez kärsi muun muassa tuaregilevottomuuksista, epidemioista ja kuivuudesta.[11]

Kaupunki menetti kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopussa, ja seuraavan vuosisadan puoliväliin mennessä osa Agadezista, muun muassa kuuluisa moskeija, oli raunioina.[9][11] Ranskalaiset valloittivat Agadezin muiden Nigerin pohjoisosien mukana 1900-luvun alussa, ja kaupunki oli Nigerin itsenäistymiseen eli vuoteen 1960 saakka Ranskan sotilashallinnon alaisena.[11] Tuaregit ovat kapinoineet Agadezista käsin Nigerin hallitusta vastaan aiemmin 1990-luvun alussa ja uudelleen vuosina 2007–2009.[3][12] Agadezin historiallinen keskusta liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2013.[13]

Agadezin sijainti Aïrvuoriston eteläosissa
Saharan autiomaata Agadezin ulkopuolella

Agadezin kaupunki (ransk. commune urbaine) kuuluu Tchirozérinen departementtiin ja Agadezin alueeseen (ransk. région). Kaupunki sijaitsee Nigerin keskiosassa, Saharan autiomaan Aïrvuoriston eteläosassa. Agadezin eteläpuolella sijaitsee Irhazer-tasanko[7]. Nigerin pääkaupunki Niamey sijaitsee linnuntietä 740 kilometriä lounaaseen Agadezista.[3] Agadezin naapurikunnat ovat Aderbissinat etelässä sekä Tchirozérine idässä, pohjoisessa ja lännessä.[14]

Agadezin ympäristön hiekkakivijyrkänteiden, matalien lateriittitasankojen ja hiekka-alueiden korkeus merenpinnasta vaihtelee 300 metristä aina tuhanteen metriin. Agadezin ympäristöstä on löydetty hiiltä, uraania ja kassiteriittia, joita myös louhitaan.[3]

Agadezissa vallitsee SahelinSaharan alueelle tyypillinen ilmasto. Agadezin lyhyt sadekausi ajoittuu kesäkuun lopulta syyskuun lopulle. Agadezin ympäristön vuotuinen sademäärä jää alle 300 millimetriin[3]. Kuiva kausi kestää puolestaan yhdeksän kuukautta eli lokakuusta kesäkuulle.[7]

Aurinkotunteja Agadezissa on keskimäärin 3 483 vuodessa. Päivittäin aurinko paistaa keskimäärin 9,5 tuntia. Vähiten aurinkotunteja on huhtikuussa: 9,1 tuntia. Eniten niitä on puolestaan lokakuussa, jolloin aurinko paistaa kymmenen tuntia päivässä.[15]

Agadezin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 28 31 35 40 41 41 39 38 39 37 33 29 ka. 35,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 13 15 20 24 27 27 26 25 25 23 17 14 ka. 21,3
Sademäärä (mm) 2,3 0,3 7,1 0,3 14,7 7,3 39,1 45,6 18,9 2,3 2,3 2,7 Σ 142,9
Auringonpaistetunnit (h/d) 9,5 9,9 9,5 9,1 9,7 9,5 9,7 9,1 9,3 10 10 9,2 ka. 9,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
28
13
31
15
35
20
40
24
41
27
41
27
39
26
38
25
39
25
37
23
33
17
29
14
S
a
d
a
n
t
a
2,3
0,3
7,1
0,3
14,7
7,3
39,1
45,6
18,9
2,3
2,3
2,7


Lähde: [15][16]

Agadezin eläimistö on hyvin suppea, mutta etupäässä keskusta-alueen ulkopuolella elää esimerkiksi oravia, siilejä, afrikanvillikissoja, jäniksiä, susisakaaleja, mäyriä ja aavikkokettuja. Myös käärmeitä, hämähäkkejä, skorpioneja, heinäsirkkoja ja termiittejä tavataan Agadezissa. Ihmisen vaikutuksesta villieläinten asuinalueita on tuhoutunut.[17]

Linnuista Agadezissa, erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella, tavataan esimerkiksi haukkoja, kalkkunoita, kyyhkyjä, trappeja ja helmikanoja.[17]

Agadezin syntymisestä 1800-luvulle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aïrvuoristosta saapuneet tuaregit perustivat 1000-luvulla pysyvän asutuskeskittymän, jota kutsuttiin nimellä Agadez.[8] Tutkimusmatkailija Ibn Battuta kävi Agadezin seudulla vuonna 1352, mutta hän ei mainitse Agadezia Rihla-teoksessaan. Tämä kertoo luultavasti siitä, että Agadezilla oli tuohon aikaan vain vähän merkitystä. Sen sijaan esimerkiksi läheinen kuparikaivos- ja kaupankäyntikeskus Tiggida mainitaan teoksessa.[18]

Agadez oli pieni kaupankäyntikeskus 1400-luvulle saakka, jolloin sulttaani Ilisawan (1430–1449), yksi tuaregivaltio Aïrin ensimmäisistä sulttaaneista, saapui paikkakunnalle ja päätti rakentaa sinne palatsin. Vuodesta 1430 lähtien Agadez toimi Aïrin pääkaupunkina. Toisen lähteen mukaan vuosina 1461–1477 hallinnut sulttaani Yusuf bin Aishata olisi siirtänyt keskuspaikan Agadeziin[18]. Vuonna 1450 kaupungin väkiluku oli noin 30 000[19] ja 1500-luvulle saakka Agadez oli huomattava Pohjois-Afrikan ja hausojen välisen kaupan välittäjä.[8][9]

Songhain kuningaskunnan johtaja Askia Mohammad Ture kulki vuonna 1498 Agadezin seudun läpi ollessaan Mekkaan suuntautuvalla pyhiinvaellusmatkalla. Hän piti näkemästään ja valloitti paluumatkalla Agadezin ympäristöineen. Näin kaupunki liitettiin Songhain kuningaskuntaan, ja se joutui maksamaan veroja kuningaskunnalle. Songhain vallan alla Agadez kukoisti, mutta Aïrvuoriston alue oli epävakaata seutua. Alueella oli usein konflikteja heimojen ja etnisten ryhmien välillä, ja toisinaan konflikteista seurasi kokonaisten kylien tuhoutuminen. Sulttaani ja muu yläluokka ei uskaltautunutkaan vuoristoon ilman armeijaan kuuluneita henkilöitä ja orjia. Agadezin suojelemiseksi rakennettiin 4,5 metriä korkea muuri valleineen. Kaikkiaan muurilla, jossa oli neljä porttia, oli pituutta 4,5 kilometriä. Kuningas Askia Mohammad Ture perusti seudulle myös kaksi etuvartioasemaa: toisen Agadeziin ja toisen läheiseen In-Galliin. Etuvartioasemien avulla pyrittiin turvaamaan karavaanien kulkua. Suojelutoimenpiteet osoittautuivat toimiviksi, ja Agadez kukoisti. Kaupunkiin saapui kauppiaita, jotka myivät viljaa, kultaa, hajusteita, nahkatuotteita, suolaa, tekstiilejä, mausteita ja taateleita. Lisäksi saapui hausa- ja songhai-kansoihin kuuluvia käsityöläisiä. Muurien ulkopuolelle alkoi kehittyä uusia asuinalueita, joihin muuttajat asutettiin. 1500-luvulla Agadeziin saapui noin 70 muslimitiedemiestä, jotka olivat alkuperältään arabeja ja fulbeja. Yksi heistä, Zakarya nimeltään, rakensi kaupunkiin kuuluisan moskeijan, joka valmistui vuonna 1515[9]. Songhain kuningaskunta hajosi vuonna 1591, ja 1600-luvulla Agadez liitettiin Bornun valtakuntaan[20].[8]

Tuaregimies rakennuksen edessä Agadezissa

Seuraavien vuosisatojen kuluessa tuaregeja muutti yhä pohjoisesta Aïrin alueelle ja myös etelämpänä sijaitsevalle Aderin alueelle. Levottomuus kasvoi Agadezin seudulla. Käytiin myös kiivaita taisteluita, jotka johtuivat kolmen johtavan tuaregiheimon, Kel Gressin, Kel Ferwanin ja Kel Oweyn, välisistä riidoista. Agadez kärsi taisteluista suuresti, ja epidemiat, kuivuus sekä yli 300 taloa tuhonnut rankkasade pahensivat tilannetta entisestään.[11] Agadez menetti kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla[9] ja monet asukkaat muuttivat etelään hausojen asuttamiin kaupunkeihin[21]. Saman vuosisadan loppuun mennessä Kel Gressin heimo syrjäytettiin ja työnnettiin etelämmäksi.[11]

Suolakaravaani matkalla Agadezista Bilmaan vuonna 1985.

Saksalainen tutkimusmatkailija Heinrich Barth kävi Agadezissa vuonna 1850. Hän kuvaili kaupunkia ”varjoksi menneisyydestä”. Agadezin moskeija ja useat talot olivat raunioina. Barthin vierailun aikana ainoastaan osa kaupungista oli säilynyt asutettuna ja koskemattomana.[11]

Ranskan vallan alla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaisten valta Nigerin eteläisillä alueilla kasvoi 1900-luvun alkuvuosina. Pohjoiset osat pyrkivät vastustamaan ranskalaisia, mutta ranskalaisten onnistui saada Aïrin aluekin haltuunsa ja saada Agadezin sulttaania suurempi valta. Agadeziin perustettiin tämän jälkeen sotilasasema. Tuaregit aloittivat säännöllisen kapinoinnin ja ryöstelyn, ja epävakaus alueella alkoi kasvaa. Vuosina 1913–1915 Agadezia vaivasi ankara nälänhätä ja kuivuus, jonka aikana ranskalaiset alkoivat vaatia tuaregikarjatilallisilta muun muassa ruokaa[3].[11]

Izkazkazentuaregi Kaocen Ag Mohammed oli lähtenyt Aïrin alueelta ranskalaisten alettua työntyä kohti pohjoista ja liittyi ranskalaisia vastaan kapinoiviin tuaregijoukkoihin. Joukot jatkoivat tämän jälkeen matkaansa kohti itää. Tšadjärven alueella Kaocenin joukkoihin liittyi Kanemin ja Bornun valtakunnan senuseja. Tšadjärven alueelta Kaocenin kokoama armeija lähti etenemään kohti Agadezia. Sulttaani Tegama oli Kaocenia odotellessaan rakennuttanut tälle oman talon, joka sijaitsi sulttaaninpalatsin vieressä. Tegama oli virallisesti ranskalaisten liittolainen, mutta salaliitossa Kaocenin kanssa. Kaocenin joukkojen oli tarkoitus hajottaa ranskalaisten tukikohdat ja hyökätä myös Agadeziin palaavien ranskalaisjoukkojen kimppuun. Eräs ranskalaiskapteeni aavisti kuitenkin uhan ja määräsi joukot palaamaan Agadeziin. Suurin osa ehtikin sinne ennen Kaocenin joukkoja. Ranskalaisjoukot menivät Fort Dufauhon, joka oli linnoitettu varastorakennus. Rakennuksessa oli ruokatarvikkeita ja ammuksia. Kaocenin joukot aloittivat 13. joulukuuta 1916 Fort Dufaun piirityksen, joka kesti 81 päivää ja päättyi, kun ranskalaiset saivat apujoukkoja etelästä. Ranskalaisten kukistettua piirityksen Kaocen ja sulttaani Tegama pakenivat Agadezista. Ranskalaisjoukot teloittivat sadoittain muun muassa salaliittolaisia. Agadez oli jälleen ranskalaisten vallassa.[11]

Poika Agadezin laitamilla

Agadez lähialueineen kärsi monia ihmishenkiä vaatineesta malariaepidemiasta. Ihmisiä muutti alueelta pois, sillä monet olivat menettäneet karjansa. Myös Agadezin kaupankäynti oli pysähtynyt. Ranskalaiset alkoivat järjestää sotilashallintoaan uudelleen. Toukokuussa 1917 he joutuivat kutsumaan Agadeziin vuonna 1907 syrjäyttämänsä entisen sulttaanin, Ibrahimin, sillä paikallisväestö ei suostunut olemaan tekemisissä ranskalaisten kanssa muuten kuin hänen välityksellään. Sulttaani toimi Ranskan vallan alaisena, ja hänellä oli vähän valtaa. Agadezin departementti (nyk. Agadezin alue) pysyi Ranskan sotilashallinnon alaisena vuoteen 1960, jolloin Niger itsenäistyi.[11]

Osana itsenäistä Nigeriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadezista pohjoiseen sijaitsevasta Arlitista löydettiin 1960-luvulla uraania,[22] jonka jälkeen kaupungista rakennettiin uusi tie Arlitiin,[22] Zinderiin ja Niameyhin.[23] Arlitin ja Agadezin välistä tietä kutsutaan leikillisesti nimellä la route de l'uranium.[22]

Agadez toimi kapinakeskuksena myös 1990-luvun tuaregikapinassa, jota käytiin Nigerin hallitusta vastaan.[3] Kapinointi vähensi 1990-luvun alussa muun muassa Agadezissa käyvien matkailuryhmien, elokuvaryhmien ja jopa Bilmasta tulevien suolakaravaanien määrää. Tuaregit tekivät rauhan vuonna 1998, ja eräästä kapinapäälliköstä tuli Nigerin matkailuministeri. Tämän jälkeen matkailu alkoi elpyä.[23] Kuitenkin vuonna 2007 alkaneen ja aselepoon toukokuussa 2009[12] päättyneen Nigerin hallituksen vastaisen tuaregikapinan keskuksena toimi jälleen Agadez.[3] Kapinan aikana useita Aïrvuoriston kylien asukkaita pakeni suurempiin keskuksiin, kuten Agadeziin.[24] Tilanteen rauhoituttua ihmiset ovat alkaneet palata kotiseudulleen.[24] Aseistautuneet kapinalliset hyökkäsivät kesäkuussa 2007 Agadezin lentoasemalle ja alkoivat tulittaa, mutta viranomaisten mukaan hyökkäyksessä vältyttiin kuolonuhreilta ja vakavilta vahingoilta.[25] Agadezin asukkaiden mukaan myös kaupungilla ammuskeltiin.[26]

Unesco oli pitkään kiinnostunut Agadezista ja auttoi Nigerin hallitusta saamaan kaupungista maan ensimmäisen kulttuurikohteen Unescon maailmanperintöluetteloon. Luetteloon pääsemiseen tähtäävä prosessi aloitettiin vuonna 2000, ja sen oli tarkoitus päättyä vuonna 2004. Kuitenkin Agadez liitettiin vasta vuonna 2013 maailmanperintöluetteloon[13]. Eräs syy pitkään prosessiin oli, että Nigerin hallitus ja maan kulttuuriministeriö olivat djerma- ja hausakansoihin kuuluvien hallussa. Heidän mukaansa Agadez symboloi tuaregien asuttamaa pohjoista, ja he kannattivat etelässä sijaitsevan Zinderin vanhankaupungin valitsemista Nigerin ensimmäiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Djermojen ja hausojen välit tuaregeihin heikkenivät 1990-luvun tuaregikapinoinnissa.[27]

Agadezissa kävi vuonna 2006 viikoittain joitain satoja matkailijoita,[28] mutta matkailu on kärsinyt tuaregien kapinoinnista.[3] Vuoden 2009 alussa lennot Agadeziin oli lopetettu.[29] Samoin ravintoloita ja hotelleja oli suljettu kapinoinnin vuoksi.[29]

Agadezin alueella satoi epätavallisen rankasti syyskuun alussa 2009, minkä vuoksi alavat maat ja laaksot joutuivat tulvan alle. Agadezin kaupunki oli yksi pahimmin tulvasta kärsineistä alueista, sillä 1. syyskuuta kaupungin läpi virtaava, osan vuotta kuivana oleva joki tulvi yli äyräidensä padon murruttua. Tulva tuhosi tuhansittain koteja, julkisia rakennuksia, satoja ja teitä sekä tappoi ihmisiä ja karjaa. Punainen Risti alkoi 6. syyskuuta alkaen auttaa tulvasta kärsineitä antamalla heille muun muassa huopia, suojapeitteitä ja saippuaa.[30][31] Myös esimerkiksi Unicef ja Nigerin hallitus auttoivat hätääkärsiviä.[32]

Aïrin sulttaanikunta, jonka ensimmäinen sulttaani Yunus aloitti toimessaan vuonna 1404, on yhä olemassa.[18] Alkuvuonna 2012 valtaan nousi järjestyksessä 55. sulttaani Oumarou Angali.[33]

Agadezin pormestari (maire) on Elhadji Abdourahamane Tourawa.[1] Agadezin valtuustoon valitaan viiden vuoden välein 20 edustajaa.[6] Lisäksi Agadezin sulttaanilla on yksi edustaja.[34] Vuonna 2020 valtuutetuista 15 prosenttia oli naisia.[6]

Valtuustolla oli vuonna 2016 kuusi lautakuntaa. Niihin kuuluivat muun muassa finanssilautakunta, kehitys- ja ympäristölautakunta, talouslautakunta ja maa-asioiden lautakunta.[6]

Talous ja infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadezissa on keskiajalta lähtien pysähtynyt karavaaneja,[35] jotka ovat kaupungin kukoistuskaudella käsittäneet jopa 20 000 kamelia. Karavaanit ovat kuljettaneet muun muassa orjia, kultaa ja suolaa.[28] Nykyisin kaupungin väestö elättää itsensä käsitöitä tekemällä, kaupankäynnillä ja maataloudella.[7]

Agadezin käsityöläiset tekevät esimerkiksi hopea- ja kultatöitä, nahkatuotteita, savitöitä sekä puu- metalli- ja kiviveistoksia.[36][35] Agadezilainen Service Artisanat d’Agadez on osuuskunta, joka myy ja vie erilaisia nigeriläisiä käsitöitä, kuten hopeatöitä, batiikkia, kirjottuja tuotteita ja vuolukivitöitä, Eurooppaan.[37][38] Service Artisanat d’Agadezin toiminnan piirissä on noin 3 000 naista ja 500 miestä.[38] Tuaregikapina on kuitenkin iskenyt artisaaneihin, sillä matkailijoiden uupuminen on vaikuttanut markkinoihin. Matkailuala ei ollut vielä 2010-luvun lopullakaan toipunut vuosien 2007–2009 kapinasta.[6]

Kaupunkiin tuodaan nykyisin esimerkiksi lääkeyrttejä, suolaa, kameleita, kamelinsatuloita, taateleita, stereoita, radioita, pannuja, huopia ja ruukkuja. Näitä tuotteita sitten myydään Agadezin toreilla. Kaupunkiin tuodaan myös läheisillä Aïrvuoriston keitailla kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä.[35]

Maataloudesta saa elantonsa pieni osa agadezilaisista. Kaikkiaan viljelyalaa on 382,8 hehtaaria. Maatalous, joka perustuu kasteluun, on keskittynyt Telwan wadin (hausaksi kori) varrelle. Vettä viljelyksille saadaan pääasiassa Telwasta, mutta myös sateesta. Viljelyksillä ei juuri käytetä maatalouskoneita. Agadeziin on perustettu 35 viljapankkia, joista Unicef rahoittaa 19:ä. Pankeista kolme on nykyisin vaikeuksissa huonon hoidon vuoksi. Maanviljelyksen lisäksi Agadezissa harjoitetaan karjanhoitoa, joka on mahdollista, sillä Agadezissa on ruohoa ja puita kasvavia laitumia. Laitumet ovat hyvässä kunnossa vuoden 2007 sateiden ansiosta. Agadezin alueella on 16 kaivoa karjalle, joista tosin vain kymmenen on toiminnassa.[39]

Kaupungissa on Mano Dayakin kansainvälinen lentoasema, jolle on liikennöity Niameysta[40][41] sekä matkailukaudella eli lokakuusta helmikuuhun suoraan Ranskan Pariisista ja Marseillesta.[42] Tuaregien kapinoinnin vuoksi kaupunkiin ei ole nykyisin lentoja lainkaan.[40] Lentoasema sijaitsee kaupungin keskustasta etelään. Lentoasemalle pääsee esimerkiksi moottoripyörätaksilla tai kävellen. Agadezin pohjoisosasta, gare routièrelta,[43] lähtevät yhteistaksit (taxis brousse), joita kulkee Arlitiin ja Zinderiin. Matka-aika Arlitiin on 3½–4 tuntia ja Zinderiin puolestaan 8–9 tuntia. Kaupungin pohjoisosasta lähtevät myös SNTV-yhtiön linja-autot, jotka kulkevat Arlitiin, Zinderiin ja Niameyhin. Route de Niamey -tieltä tai sen läheisyydestä liikennöivät RTV, EHGM ja Aïr Transport Arlitiin ja Niameyhin. EHGM:n linja-autot liikennöivät Agadezista myös Zinderiin.[44]

Agadezista lähtee myös kuorma-autoja Libyaan. Kuorma-autojen kyydissä pyrkii toisinaan ihmisiä laittomiksi siirtolaisiksi Eurooppaan.[43]

Kaupungista on matkaa Timiaan 220 kilometriä, Arlitiin 238 km, Tahouaan 270 km, Zinderiin 451 km, Bilmaan 609 km ja Niameyhin 953 km. Ténérén aavikkoalueelle on matkaa 500 km.[45]

Agadezista noin 40 kilometrin päässä pohjoiseen, Tchirozérinen kaupungin läheisyydessä hiilikaivoksen luona, sijaitsee Société Nigérienne de Charbon d'Anou Ararenin (SONICHAR) kaksi 16 megawatin lämpövoimalaitosyksikköä. Yksiköt käyttävät polttoaineenaan hiiltä. Yksikköjen tuottamaa energiaa johdetaan Agadezin kaupunkiin ja sen lähialueille. Lisäksi Nigerin uraanikaivokset käyttävät voimalaitosyksikköjen energiaa. Myös Arlitissa on paikallisella hiilellä toimiva voimalaitos, jonka energiaa johdetaan uraanikaivoksille ja Agadeziin.[46][47]

Hautausmaa kaupungin ulkopuolella

Agadezissa toimii sairaala, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Route de l'Aéroport -tien varrella sijaitsee monia yksityisiä puhelintoimistoja, joista on mahdollista soittaa. Kaupungissa on myös turisti-info,[29] postitoimisto,[8] ravintoloita, hotelleja, poliisiasema ja pankkeja.[45] Algerialla ja Libyalla on konsulaatit Agadezissa.[45][8]

Agadezissa toimi kerran yli 70 matkatoimistoa,[29] toisen lähteen mukaan noin 50,[48] jotka järjestivät matkoja Aïrvuoristoon ja Ténérén aavikkoalueelle.[28] Vuonna 2009 matkatoimistot olivat suljettuina tai ne toimivat pääkaupungissa Niameyssa.[29] Syy tähän on ympäröivän vuoristo- ja aavikkoalueen sulkeminen tuaregien kapinoinnin vuoksi.[29][40]

Place de la Républiquella toimii kioski, joka myy sanomalehtiä. Paikallinen lehti, Aïr Info, ilmestyy kerran kuukaudessa.[49] Agadezissa toimivia radioasemia ovat yksityiset Sahara FM ja Nomade FM - 101.9MHZ.[50][51][52] Sahara FM on kaupungin pääradioasema. Nigerin hallitus lopetti sen määrittelemättömäksi ajaksi huhtikuussa 2008, kun asema oli kertonut armeijan suorittamista pahoinpitelyistä. Se sai jatkaa toimintaansa vasta kahden vuoden kuluttua.[51][53]

Agadezilaisia nuoria seuraamassa Yhdysvaltain suurlähetystön sponsoroimaa hip hop -konserttia tammikuussa 2009.

Agadezin väestö koostuu monista eri etnisistä ryhmistä, joista suurin on tuaregit.[54] Lisäksi kaupungissa on muun muassa hausoja, djermoja, arabeja, tubuja ja fulbeja.[54] Nigerin virallinen kieli on ranska, mutta Agadezissa käytetään hausaa kaupankäynnissä. Useat tuaregilapset ovat monikielisiä, sillä kotonaan he puhuvat tuaregikieli tamajeqia (myös tomacheck) ja kaduilla puolestaan hausaa ja ehkä myös fulania. Koulussa lapset puhuvat ranskaa sekä joskus myös englantia.[55]

Vuonna 1450 kaupungissa asui noin 30 000 asukasta[19] ja 1500-luvun aikana Agadez sai uusia asukkaita sinne muuttaneista käsityöläisistä ja kauppiaista.[8] Väkiluku pienentyi 1700-luvun lopulla, kun monet asukkaat muuttivat etelään hausojen asuttamiin kaupunkeihin Agadezin menetettyä kaupallisen merkityksensä.[21][9] 1900-luvun alkuun mennessä väkiluku oli laskenut alle 3 000:en.[19] Agadez lähialueineen kärsi 1900-luvun alussa malariaepidemiasta, joka tappoi useita ihmisiä.[11] Ihmisiä muutti myös alueelta pois, sillä monet menettivät karjansa.[11] Viime aikojen kuivuudet ovat vaikuttaneet Agadezin väkilukuun, kun karjansa menettäneet ovat joutuneet muuttamaan kaupungin laitamille.[11]

Nigerin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Agadezin väkiluku oli 123 033. Niistä miehiä oli 51,2 prosenttia.[56] Agadezin väestöstä 72,43 prosenttia oli alle 30-vuotiaita vuonna 2007. Vuonna 2020 kaupungissa on arvioitu olevan 153 298 asukasta.[57]

Agadezin väkiluvun kehitys vuodesta 1941 vuoteen 2012:
Vuosi Väkiluku Lähde
1941 n. 3 500 [11]
1963 6 720 [11]
1977 20 643 [5]
1988 49 424 [5]
1995 85 808 [7]
2001 78 289 [4][5]
2012 110 497 [5]
Tuaregeja dromedaarien selässä Agadezissa vuonna 1991

Agadezissa oli vuonna 2017 kaikkiaan 69 peruskoulua. Niistä 59 oli julkisia ja 10 yksityisiä. Toisteen asteen oppilaitoksia oli puolestaan 17. Niistä yksityisiä oli 10 ja julkisia 7.[58] Lisäksi kaupungissa annetaan ammatillista opetusta sekä siellä toimii lukutaitokeskuksia ja madrassia.[59]

Niger perusti vuonna 2014 neljä uutta yliopistoa, yksi niistä tuli Agadeziin. Agadezin yliopisto sai erityisalueekseen uusiutuvan energian.[60] Ensimmäiset oppilaat aloittivat syksyllä 2015. Agadezissa toimii myös niameylaisen Abdou Moumounin yliopiston humanistisen tiedekunnan osa, Institut de Récherches des Sciences Humaines eli IRSH.[61]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agadezin moskeija
Rakennus Agadezissa

Ennen 1800-lukua rakennetusta Agadezista on säilynyt nykyaikaan vain vähän merkkejä. Tosin varhaisten arabi- ja eurooppalaismatkailijoiden kuvauksista on saatu jonkinlaista tietoa, miltä kaupunki on aikoinaan näyttänyt. Agadezissa 1500-luvulla vieraillut tiedemies ja matkailija Leo Africanus kuvasi kaupungin berberityyliseksi, eli Agadezin on täytynyt olla rakennettu kivestä ja laastista. Kaupungin rakennukset olivat muodoltaan suorakulmioita ja niissä oli kaksi huonetta. Rakennusten ulkorakennukset ja pihamaat olivat puolestaan savitiilestä rakennettuja. Kaupunginmuurien eteläpuolella sijaitsi Sidi Hamada -nimellä tunnettu pyhäkkö sekä avoin rukoilupaikka eli musalla.[21]

Kaupunki laajeni 1800-luvulla pohjoisen suuntaan, kaupunginmuurin läheisyyteen. Tämän alueen rakennuksissa on käytetty materiaalina mutaa. Rakennusten sisätilat muistuttavat Pohjois-Nigerian hausakaupunkien vastaavia. Myös Agadezin moskeija rakennettiin tänä aikana uudelleen. Kaupungin eteläpuolella sijaitsi 1800-luvun kuvausten mukaan suuri muurein ympäröity savitiilirakennelma. On arveltu, että se saattoi olla esimerkiksi tuaregilinnoitus.[21]

Agadezissa käytetty päärakennusmateriaali on nykyisin savitiili. Rakennukset ovat enimmäkseen yksikerroksisia, ja niiden katot on rakennettu halkaistuista palmunrungoista. Välittömästi kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa tuaregileireissä sen sijaan käytetään pääasiassa kiveä rakennusmateriaalina.[21]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadezin Place de la Grande Mosquéella on alun perin vuonna 1515 bankosta eli saven, kivien ja olkien sekoituksesta rakennettu[27] moskeija, joka on laajalti Länsi-Afrikassa tunnettu.[62][9][44] Moskeija rakennettiin uudelleen vuonna 1844[44] tai toisen lähteen mukaan korjattiin vuonna 1847[9]. Moskeijan 27 metriä[62] korkeaan minareettiin pääsee maksua vastaan.[44] Minareetin kerrotaan olevan Afrikan korkein savitiiliminareetti.[18] Moskeijan läheisyydessä sijaitsevat Agadezin vanhakaupunki ja sulttaaninpalatsi.[8] Agadezissa sijaitsevat myös Tendén, Dan Fodion ja Abawagen moskeijat.[63] Agadezin vanhankaupungin Vieux Quartier -korttelissa on edustavaa tuaregien ja hausojen savitiiliarkkitehtuuria.[44]

Vanhassakaupungissa on myös rakennus, jossa tutkimusmatkailija Heinrich Barth asui vieraillessaan Agadezissa vuonna 1850. Nykyisin rakennus toimii museona. Myös Anastifidetin, Kel Oweyn tuaregiheimon johtajan, asumus sijaitsee vanhassakaupungissa samoin kuin esimerkiksi maison du boulanger -rakennus, jonka kaikki huoneet Senegalista kotoisin ollut Sidi Ka -niminen leipuri muutti sadunomaisiksi luoliksi. Rakennuksen katossa, seinissä ja pilareissa on kuvattuna esimerkiksi kookkaita hirviöitä ja muita ilkikurisia olioita.[63]

Tapahtumat, juhlat ja musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadezin länsiosassa järjestetään tuaregien kamelimarkkinoita, jotka alkavat auringon noustessa ja päättyvät sen laskiessa.[44] Kamelimarkkinoilla myydään kameleiden lisäksi aaseja, lampaita ja vuohia.[43] Myös Route de Bilma -tien varressa sijaitsevalla Grande Marché -torilla (kutsutaan myös nimellä Marché Moderne[43]) kauppaa käydään auringonnoususta auringonlaskuun.[44] Kaupunki on tunnettu taidekäsitöistään.[9]

Agadezissa vietetään islaminuskon juhlia, kuten Ramadanin päättymistä, Id al-Adhaa eli tabaskia ja profeetta Muhammadin syntymäpäivää. Juhlat alkavat imaamin johtamalla aamurukouksella. Imaami tappaa lampaan, minkä jälkeen agadezilaiset siirtyvät koteihinsa juhla-aterialle. Aterian jälkeen kaupunkilaiset kerääntyvät sulttaaninpalatsin ja moskeijan väliselle kadulle, jossa rummuin ilmoitetaan juhlien jatkumisesta. Juhlien kohokohta on, kun miehiä nousee hevosten selkään kavalkadia varten. Kavalkadi päättyy auringon laskiessa ja jatkuu jälleen seuraavana päivänä. Kavalkadissa miehet ajavat hevosensa kovaan vauhtiin. Tabaski-juhlan aikana Agadezin kaduilla järjestetään kamelikilpailuja[44]. Viikko tabaski-juhlan jälkeen kaupungissa järjestetään Bianou-juhla, jossa Agadez jaetaan itä- ja länsiosaan. Kumpikin osa tanssii ja soittaa erilaisia soittimia kilpaillen toisiaan vastaan.[62]

Kaupungin Maison des Jeunes et de la Culturessa järjestetään teatteriesityksiä ja livekonsertteja.[49] Agadezista kotoisin olevia musiikkiyhtyeitä ovat esimerkiksi hip hop -yhtye Eman Kayan[64] sekä kitaristi Omara Mochtarin johtama tuaregimusiikkia soittava Group Bombino[65].

Agadezista on kotoisin jalkapalloseura Aigles, joka pelaa ottelunsa Stade d'Agadezilla eli Agadezin stadionilla.[66] Stadionille mahtuu 7 000 katsojaa.[66] Arène de lutte d'Agadez -areena puolestaan on 10 000-paikkainen.[66] Areenalla järjestetään perinteisiä painiotteluita.[66] Kaupungissa järjestettiin 16.– 25. helmikuuta 2007 perinteisen painin mestaruuskilpailut, johon otti osaa noin sata kilpailijaa.[67] Katsojia tapahtumalla oli yli 20 000.[67] Perinteinen paini on erittäin suosittua Nigerissä.[68] Dakar-rallin reitti on kulkenut Agadezin kautta vuosina 1979, 1983–1991 ja 1997.[69]

  1. a b L’Installation des élus locaux : Quelles attentes pour les jeunes filles? 27.6.2021. Fondation Hirendelle. Viitattu 13.8.2021. (ranskaksi)
  2. Agades, Niger Page Falling Rain Genomics, Inc. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i Agadez Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  4. a b Tableau n°2.a : Répartition de la Population de la Région d'AGAGEZ par Sexe selon le Département, Canton ou Zone Restante et le centre Urbain (PDF) Institut National de la Statistique. Viitattu 14.12.2009. (ranskaksi)
  5. a b c d e Niger citypopulation.de. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  6. a b c d e City profile: Agadez, Niger (PDF) ODI. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  7. a b c d e Agadez agadez.org. Viitattu 30.12.2009. (ranskaksi)
  8. a b c d e f g h i Geels 2006, s. 159–160
  9. a b c d e f g h i Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, s. 217
  10. MacDonald, Fiona; Paren, Elizabeth; Shillington, Kevin; Stacey, Gillian; Steele, Philip: Peoples of Africa, s. 318. Marshall Cavendish, 2000. ISBN 0761471588 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.12.2009). (englanniksi)
  11. a b c d e f g h i j k l m n Geels 2006, s. 161–162
  12. a b Cease-fire truce reached with Niger rebels 15.5.2009. United Press International, Inc. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  13. a b Historic Centre of Agadez UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)
  14. Situation Géographique Commune urbaine d'Agadez. Arkistoitu 31.8.2011. Viitattu 5.1.2010. (ranskaksi)
  15. a b Agadez Climate / Temperatur Climatetemp.com. Viitattu 1.1.2010. (englanniksi)
  16. Agadès, Niger MSN Sää. Microsoft. Viitattu 11.11.2014.
  17. a b Faune Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  18. a b c d Werner, Louis: Agadez: Sultanate of the Sahara. Saudi Aramco World, 2003, s. 34–41. Aramco Services Company. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  19. a b c Ham et al. 2009, s. 574
  20. Ville historique agadez-niger.com. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 14.12.2009. (ranskaksi)
  21. a b c d e Petersen, Andrew: Agades ArchNet. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  22. a b c Geels 2006, s. 174–176
  23. a b Hudgens et al. 2003, s. 982
  24. a b Niger: Lull in conflict favours return in the north 8.9.2009. Internal Displacement Monitoring Centre. Arkistoitu 30.1.2010. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  25. Massalatchi, Abdoulaye: Tuareg rebels in Niger raid Agadez airport 17.6.2007. Niamey, Niger: Reuters. Arkistoitu 12.4.2013. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  26. Suspected rebels attack Agadez in northern Niger 17.6.2007. AlertNet.org, Reuters Foundation. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  27. a b Scholze, Marko: Arrested Cultural Heritage. Processes of Inscription on the UNESCO World Heritage List. The Case of Agadez in Niger. 2007. AEGIS European Conference on African Studies. Arkistoitu 17.12.2013. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
  28. a b c Ham, Anthony; Bainbridge, James: West Africa, s. 604–605. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740597710 Teoksen verkkoversio (viitattu 17.12.2009). (englanniksi)
  29. a b c d e f Ham et al. 2009, s. 599
  30. Emergency food assistance to flood-affected populations in Agadez region (PDF) World Food Programme. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
  31. Niger: ICRC aids Agadez flood victims 8.9.2009. International Committee of the Red Cross. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
  32. Bisin, Sandra: Floods devastate Agadez region of northern Niger with lingering effects 25.9.2009. Thomson Reuters Foundation. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)
  33. Aïr info, 15.2.–15.3.2012, nro 131–132. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.5.2012.
  34. Organisation Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 1.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  35. a b c Niger us-africa.tripod.com. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  36. Tourisme,Artisanat,Hotellerie Commune urbaine d'Agadez. Arkistoitu 30.8.2011. Viitattu 3.1.2010. (ranskaksi)
  37. Dutch design stimulates palm leaf production in Niger design.nl. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  38. a b Le Service Artisanat d'Agadez agadez-niger.com. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 29.12.2009. (ranskaksi)
  39. Elevage et Agriculture Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 3.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  40. a b c Ham et al. 2009, s. 602–603
  41. Visit Niger Agadez-Tourisme SARL. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  42. Geels 2006, s. 44
  43. a b c d Hudgens et al. 2003, s. 987–989
  44. a b c d e f g h Pitcher et al. 2006, s. 447–448
  45. a b c Pitcher et al. 2006, s. 445–446
  46. Electrical Power in Niger MBendi. Arkistoitu 8.1.2009. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  47. Capus, Georges; Bourrelier, Pascal; Souley, Moussa: Uranium Mining in Niger; Status and Perspectives of a Top Five Producing Country 2004. The World Nuclear Association. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  48. Geels 2006, s. 167
  49. a b Geels 2006, s. 170–171
  50. Organisations located in Agadez - Niger AfDevInfo. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  51. a b Organisation Record: Sahara FM AfDevInfo. Arkistoitu 4.10.2012. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  52. Organisation Record: Nomade FM - 101.9MHZ AfDevInfo. Arkistoitu 24.9.2012. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  53. Niger: Sahara FM allowed to resume broadcasting in Agadez Balancing Act. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  54. a b Fiche signalétique Commune urbaine d'Agadez. Arkistoitu 8.9.2011. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)
  55. Lyon, Gabrielle: FLAMME de la PAIX... cont'd Project Exploration. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  56. Annuaire des statistiques regionales 2010–2014 (pdf) 2015. L’INS Niger. Viitattu 24.10.2016. (ranskaksi)
  57. Population Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  58. Annuaire 2018 (PDF) INS. Viitattu 13.8.2021. (ranskaksi)
  59. Education Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  60. Mohamed Ag Ahmedou: Four specialist regional universities to be created 12.12.2014. University World News. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  61. Fiche Curi Niger (PDF) Ambassade de France au Niger. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  62. a b c Hudgens et al. 2003, s. 984–985
  63. a b Geels 2006, s. 172–173
  64. 2009 Hip Hop Caravan U.S. Embassy, Niger. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  65. Group Bombino Jackpot Records, LLC. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  66. a b c d Stadiums in Niger World Stadiums. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  67. a b Niger Traditional Wrestling Championships 2007 Unesco. Arkistoitu 2.4.2007. Viitattu 7.1.2010. (englanniksi)
  68. Bourgoing, Robert: Lutte traditionnelle : sport, argent et pouvoir maaliskuu 1997. Bourgoing, Robert. Viitattu 29.12.2009. (ranskaksi)
  69. Dakar retrospective 1979–2005 (pdf) Amaury Sport Organisation. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]