SGI

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
SGI
Perustettu 1982
Kotipaikka Sunnyvale, Kalifornia
Toimiala elektroniikkateollisuus
Tuotteet tietokoneet
Kotisivu www.sgi.com

SGI (entinen Silicon Graphics) on tietotekniikkavalmistaja, jonka James H. Clark perusti vuonna 1982.[1] SGI tunnetaan etenkin kolmiulotteisen tietokonegrafiikan edelläkävijänä[2] ja OpenGL:n kehittäjänä, MIPS-työasemistaan (Indigo, Indy, Octane) ja IRIX-käyttöjärjestelmästä. Yhtiö haki konkurssisuojaa ensimmäisen kerran toukokuussa 2006, ja lopullisesti huhtikuussa 2009, jonka jälkeen se myytiin Rackable Systems -yhtiölle, joka otti käyttöön nimen Silicon Graphics International. Tämä yhtiö päätyi myöhemmin Hewlett Packard Enterprisen haltuun.

Historia

Perustaminen ja kasvu

Onyx-tietokoneita Tokion yliopistossa.

SGI perustettiin 1981 Kaliforniassa nimellä Silicon Graphics. Aluksi yhtiö valmisti graafisia päätteitä Digital Equipment Corporationin VAX-tietokoneille. Myöhemmin SGI aloitti omien Motorola 68000 -sarjan suorittimia käyttävien UNIX-pohjaisten SGI IRIS -työasemien valmistuksen. Näiden koneiden huippumalli oli SGI IRIS 3130, jossa oli Motorola 68030 -suoritin Weitek-matematiikkasuorittimen ohella, kaksi 300 MB kiintolevyä ja 10 Mbit/s ethernet. Kone oli riittävän tehokas käytettäväksi 3D-animaatioiden tekoon ilman suurtietokoneen tukea.

Monien muiden UNIX-työasemavalmistajien tapaan SGI siirtyi Motorola 68000 -sarjasta RISC-suorittimiin 1990-luvun vaihteessa. Suorittimeksi valittiin MIPS Technologiesin 32-bittinen R3000, ja ensimmäinen sitä käyttävä työasemasarja sai nimen "4D". SGI osti MIPSin vuonna 1992 varmistaakseen jatkuvasti kehittyvien suorittimien saannin tuleviin koneisiinsa,[3] ja myöhemmin samana vuonna SGI julkaisikin ensimmäisen 64-bittisen MIPS-suorittimen, R4000:n. R4000 oli yksi ensimmäisiä 64-bittisiä RISC-suorittimia DEC:n Alphan rinnalla, ja ensimmäinen sitä käyttänyt työasema oli vuonna 1993 julkaistu Indigo 2.

SGI:n RISC-pohjaiset työasemat olivat pitkään markkinoiden edistyneimpiä grafiikkatyöasemia ja loivat SGI:lle aseman televisio- ja filmituotannon 3D-grafiikassa. Koneet käyttivät grafiikkakirjastonaan SGI:n vuonna 1992 julkistamaa OpenGL:ää, joka perustui aiempien SGI-työasemien IRIS GL -rajapintaan. OpenGL:stä kehittyi sittemmin teollisuusstandardi useiden muiden yhtiöiden tukemana. Nykyisin Khronos Group vastaa OpenGL:n standardoinnista.

Eräs kuuluisimmista SGI:n työasemista on vuonna 1996 julkaistu O2, jonka erikoisuuksiin kuului keskusmuistin jakaminen näytönohjainpiirisarjan kanssa, jolloin periaatteessa koneessa pystyi olemaan lähes gigatavun verran tekstuurimuistia. O2 oli ominaisuuksiinsa nähden varsin edullinen, ja siitä muodostui myöhemmin klassikko, josta SGI julkaisi uusia hieman paranneltuja versioita vielä 2000-luvun puolellakin.

1990-luvun alkupuolella SGI valmisti palvelinkäyttöön tarkoitettua Challenge-tietokonesarjaa, josta oli versiot pöydän vierelle asetettavaan ja räkkiasennettavaan käyttöön.[4]

SGI laajensi myös supertietokoneisiin. Origin-tietokoneet käyttivät NUMA-muistiarkkitehtuuria ja tukivat jopa 128 suoritinta.[5][6] Onyx-koneet tukivat moniprosessointia ja käyttivät kehittynyttä grafiikkalaitteistoa.[7][8] Ensimmäinen Onyx-malli tuki 24 suoritinta räkkiasennetussa versiossa.[9] Myöhempi SGI Onyx 3000 -sarja tukee useamman räkin konfiguraatiota NUMAlink-kytkentäverkolla.[10]

Maaliskuussa 1996 SGI ilmoitti ostavansa Cray Research -yhtiön.[11] Cray on tunnettu nimi supertietokonevalmistajana ja SGI liitti sen tekniikan omaansa. Toinen hankinta oli AliasWavefront, joka valmistaa Maya 3D -grafiikkaohjelmistoa.

Ed McCracken oli yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1984 lokakuuhun 1997, jonka aika yhtiön liikevaihto kasvoi 5,4 miljoonasta 3,7 miljardiin dollariin.[12] McCrackenin lähdön yhteydessä ilmoitettiin aikeesta vähentää 700 – 1000 työpaikkaa noin 11 000 työntekijästä.[12] McCrackenin aikana yhtiö ansaitsi maineensa grafiikkateknologiastaan.[12]

Vuonna 1999 yhtiö ilmoitti siirtävänsä grafiikasta vastaavien insinöörien osaston yhteistyössä toimivaan Nvidiaan.[13]

Halpojen henkilökohtaisten tietokoneiden saavuttaessa 3D-grafiikan tuottamiseen tarvittavat tehot SGI alkoi keskittyä yhä enemmän palvelinlaitteistoon. Vastatakseen muuttuvan imagoonsa Silicon Graphics vaihtoi nimensä SGI:ksi, ja siitä on tullut merkittävä supertietokone- ja palvelinvalmistaja. Muuttuvat markkinat jättivät SGI:n osittain ajelehtimaan, sen ollessa kyvytön vastaamaan halpeneviin hintoihin. Yritys tuottaa Windows NT -pohjainen Visual Workstation -työasema johti täydelliseen fiaskoon.lähde?

Yrityksen konkurssi

Vaikka SGI:n luullaan usein olevan riippuvainen Hollywoodin 3D-efektien markkinoista, todellisuudessa suurin osa SGI:n tuotosta tuli aina Yhdysvaltain hallituksen ja puolustuslaitoksen hankinnoista, energiateollisuudelta sekä tieteellisestä ja teknisestä laskennasta.

Jälkeenpäin SGI:n kohtalokkaimmaiksi hetkiksi on katsottu toimitusjohtaja Rick Belluzzon aika (tammikuusta 1998 – elokuuhun 1999). Belluzzo sopi Nvidian kanssa patenttikiistan tekstuurimappauksesta ilman oikeudenkäyntiä, myi Crayn ja lopetti Windows-työasemat ja päätti luopua omasta MIPS-suorittimesta Intel Itaniumin hyväksi. Ennen HP:llä työskennellyt Belluzzo siirtyi SGI-uransa jälkeen Microsoftille.[14][15] Osana SGI:n ja Nvidian patenttien ristiinlisenssointia valtaosa SGI:n grafiikkakehittäjistä siirtyi Nvidialle ja SGI lähes lopetti oman grafiikkatuotekehityksensä.[16]

SGI myi Crayn 31. maaliskuuta 2000 Tera Computer Companylle ja MIPS-suorittimen oikeudet myytiin MIPS Technologies yhtiölle heinäkuussa 2000. Alias myytiin huhtikuussa 2003 57 miljoonalla dollarilla. Vuonna 2002 SGI myi 3D-grafiikkapatenttinsa Microsoftille 62,5 miljoonan US-dollarin hintaan.[17]

Marraskuussa 2005 SGI poistettiin New Yorkin pörssistä, koska yhtiön osakkeen arvo oli pudonnut alle osakkeen hinnan minimirajan. Vuoden 1995 seitsemän miljardin dollarin arvosta yhtiön arvo oli pudonnut 120 miljoonaan. Yhtiö haki konkurssisuojaa toukokuussa 2006, ja jatkoi toimintojaan normaalisti 17. lokakuuta.[18]

6. syyskuuta 2006 SGI ilmoitti sekä MIPS/IRIX-tuotteiden että IRIX-käyttöjärjestelmän kehityksen lopettamisesta.

Joulukuussa 2008 SGI poistettiin NASDAQista, kun yhtiön osakkeiden arvo oli pudonnut kymmeneksi kaupankäyntipäiväksi alle 35 miljoonan dollarin. 1. huhtikuuta 2009 SGI haki jälleen chapter 11 -konkurssisuojaa.

SGI (Rackable Systems)

Endeavour-supertietokone NASA:lla vuonna 2013.

Silicon Graphics myytiin vuonna 2009 42,5 miljoonalla dollarilla Rackable Systemsille, josta tuli kaupan jälkeen SGI.[19]

Yhtiö julkaisi muun muassa SGI UV2:n vuonna 2012, joka seurasi kolme vuotta aiemmin julkaistua SGI UV1:tä.[20]

Hewlett Packard Enterprise ilmoitti SGI:n hankkimisesta 275 miljoonalla dollarilla vuonna 2016.[21]

Tuotteet

Työasemat

Palvelimet ja supertietokoneet

Muut

Patentit

Merkittäviä patentteja:

  • US 6,650,327 - 1998 Display system having floating point rasterization and floating point ..
  • US 6,885,376 - 2002 System, method, and computer program product for near-real time load ..
  • US 6,816,145 - 1998 Large area wide aspect ratio flat panel monitor having high resolution for ..
  • US 5,717,881 - 1995 Data processing system for processing one and two parcel instructions

Lähteet

  1. ↑ Mark Hall: SGI Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.5.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Silicon Graphics' IRIX and Magic Desktop return as Linux desktop 5.6.2017. The Register. Viitattu 8.6.2018.
  3. ↑ InfoWorld Media Group Inc: InfoWorld. InfoWorld Media Group, Inc., 14.10.1991. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.4.2023). (englanti)
  4. ↑ SGI Challenge 10000 computinghistory.org.uk. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  5. ↑ SGI ORIGIN 2000 .cisl.ucar.edu. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  6. ↑ The SGI Origin: A ccNUMA Highly Scalable Server (PDF) sgidepot.co.uk. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi) 
  7. ↑ Onyx Graphics Supercomputers futuretech.blinkenlights.nl. Arkistoitu 10.11.2019. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi) 
  8. ↑ Single CPU POWER Onyx sgidepot.co.uk. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Onyx Graphics Supercomputers sgidepot.co.uk. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Chapter 1. Introducing the SGI Onyx 3000 Series Graphics Systems techpubs.jurassic.nl. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  11. ↑ SGI to acquire Cray in $740M buyout fcw.com. 3.3.1996. Arkistoitu 20.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  12. ↑ a b c David Einstein: McCracken leaves SGI; 700 to 1000 laid off sfgate.com. 29.1.2012. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi) 
  13. ↑ SGI graphics team moves to Nvidia eetimes.com. 8.10.1999. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  14. ↑ http://www.vizworld.com/2009/04/what-led-to-the-fall-of-sgi-chapter-1/
  15. ↑ http://www.theregister.co.uk/2006/05/09/sgi_chapter11_analysis/
  16. ↑ Andrew Orlowski: Belluzzo's Nvidia pact 'sealed SGI's fate' 13.5.2006. The Register. Viitattu 25.5.2019. (englanniksi)
  17. ↑ http://www.theregister.co.uk/2002/01/16/sgi_transfers_3d_graphics_patents/
  18. ↑ http://www.sgi.com/features/2006/october/growth/
  19. ↑ Rackable Systems becomes SGI, closes deal infoworld.com. 11.5.2009. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi) 
  20. ↑ SGI Introduces UV 2 Supercomputer: A Machine for the Missing Middle? enterpriseai.news. 15.6.2012. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  21. ↑ HPE acquires SGI for $275 million in high performance computing play zdnet.com. 11.8.2016. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SGI&oldid=22157107”